Apinalaatikko
Luontoretkeilyn varusteet valitaan sen mukaan, mitä retkellä tehdään ja millaisissa oloissa. Lähimetsän evästauko, päivän mittainen polkuretki ja yöpyminen pakkasessa eivät ole sama pakkaustehtävä. Tässä oppaassa varusteita tarkastellaan käytön kautta: miten ne kulkevat mukana, mistä niiden soveltuvuus selviää ja mitä on hyvä kokeilla ennen lähtöä. Yksittäinen väline tai pitkä ostoslista ei takaa turvallista retkeä. Myös taitojen, osallistujien voinnin ja suunnitelman on vastattava olosuhteita.
Kuvaa retki ennen pakkaamista
Aloita konkreettisesta päivästä. Mistä lähdette, kuinka pitkään olette ulkona ja palaatteko samaan paikkaan? Kirjoita erikseen kävely, tauot ja mahdollinen yöpyminen. Jos retkeen sisältyy pitkä automatka tai bussin odottaminen, nekin kuuluvat päivän kokonaisuuteen. Näin esimerkiksi eväiden säilytys tai kotiinpaluun aikataulu ei jää pelkän polulla vietetyn ajan varaan.
Valitse tavoite, jonka kaikki ymmärtävät. Lintujen tarkkailu tarkoittaa usein paikallaan olemista, kun taas reipas polkukävely painottaa liikkumista. Kaksi samapituista reittiä voi siksi johtaa erilaiseen varustukseen. Jos mukana on eri tavoitteita, sopikaa etukäteen, onko yhteinen retki ensisijaisesti kävely, kuvausretki vai rauhallinen evästauko. Varusteiden määrä ei ratkaise ristiriitaisia odotuksia.
Kokoa suunnitelma yhdelle sivulle: lähtöpaikka, aiottu reitti, tauko, paluusuunnitelma ja osallistujat. Merkitse viereen avoimet kysymykset, kuten onko tietty palvelu käytettävissä. Älä muuta epävarmaa tietoa varmaksi vain saadaksesi listan valmiiksi. Jos olennainen kysymys jää ratkaisematta, valitse vaihtoehto, joka ei tarvitse kyseistä palvelua.
Ensimmäisellä kokeilulla kannattaa erottaa uusi ympäristö ja uusi väline toisistaan. Jos koko varustus on vieras, miniretki lähiluontoon antaa aikaa opetella käytännön toimia. Syrjäinen kohde ei ole tarpeellinen näyttämö ensimmäiselle teltan kokoamiselle. Retken kiinnostavuus voi syntyä myös tutun paikan tutkimisesta eri näkökulmasta.
Käytä pakkauslistaa, älä kopioi sitä sokeasti
Metsähallituksen päiväretkilistassa ovat mukana esimerkiksi kartta ja kompassi, ladattu puhelin, juoma, eväät, ensiapuvälineet ja säähän sopiva vaatetus. Luetteloa on tarkoitus muokata omaan käyttöön. Turvallisuuden kannalta tarpeellista välinettä ei jätetä pois vain siksi, ettei sitä edellisellä retkellä käytetty. Toisaalta harrastuskohtaiset lisät eivät kuulu automaattisesti jokaisen osallistujan reppuun.
Levitä tavarat ennen pakkaamista näkyviin ja ryhmittele ne tehtävän mukaan. Pidä henkilökohtaiset tavarat ja yhteiset välineet erillään. Jos kaksi ihmistä on olettanut toisen ottavan yhteisen astian, puute näkyy tässä vaiheessa. Sama koskee päällekkäisiä hankintoja: niitä ei huomaa luotettavasti pelkästään keskustelemalla siitä, että ”ruokailuvälineet ovat hoidossa”.
Kirjoita listaan välineen nimen lisäksi tarvittaessa sen osa. Pelkkä ”lamppu” ei kerro, onko akku ladattu, ja ”teltta” voi tarkoittaa yhdelle kangasta, toiselle koko pakettia. Tämä on erityisen hyödyllistä lainatavaroissa, jotka eivät ole sinulle tuttuja. Tarkista kokonaisuus tuotteen oman osaluettelon mukaan sen sijaan, että arvaisit irrallisen tarvikkeen merkityksen.
Pidä henkilökohtaiset välttämättömyydet omana kohtanaan. Silmälasit, omat lääkkeet ja muut arjessa tarvittavat välineet eivät välttämättä näy yleisessä retkilistassa. Lääkkeiden säilytys ja käyttö ratkaistaan niiden omien ohjeiden sekä tarvittaessa terveydenhuollon neuvonnan perusteella, ei yleisen varusteartikkelin mukaan.
Tarkista säävaroituksen aika ja alue
Ilmatieteen laitoksen varoituspalvelussa voi valita päivän, tarkentaa karttaa ja avata varoituksen lisätiedot. Lue myös voimassaoloaika ja vaikutuskuvaus, älä katso vain kartan väriä. Keltainen merkitsee mahdollisesti vaarallista, oranssi vaarallista ja punainen hyvin vaarallista säätä. Varoituksia päivitetään, joten aiemmin otettu kuvakaappaus ei korvaa lähtöä edeltävää tarkistusta.
Vertaa tietoa juuri suunniteltuun tekemiseen. Tuulisella rannalla pidettävä pitkä tauko ja suojaisessa ympäristössä tehtävä lyhyt kävely eivät altista samalla tavalla. Myös kuljetus kohteeseen voi vaikeutua, vaikka itse kävelyosuus olisi lyhyt. Jos olet epävarma olosuhteiden merkityksestä, muuta suunnitelmaa sen sijaan, että yrittäisit ratkaista kaiken lisäämällä tavaroita reppuun.
Erottele päivän vaiheet kellonaikoineen. Aamun ennuste ei kuvaa automaattisesti iltapäivää, eikä yölämpötila ole sama asia kuin päivän korkein lukema. Yöretken suunnitelmaan kuuluu tieto koko ulkonaoloajasta. Merkitse erityisesti ajankohdat, jolloin olette kauimpana lähtöpaikasta tai jolloin paluuvaihtoehtoja on vähemmän.
Sopikaa myös, kuka tarkistaa viimeisimmän tiedon ja kertoo muutoksista muille. Yhteinen päätös voidaan tehdä viestillä ennen kokoontumista. Kun vaihtoehtoinen lähipaikka tai uusi päivä on jo harkittu, retken siirtäminen ei tunnu siltä, että koko valmistelu olisi mennyt hukkaan.
Sovita vaatekerrokset yhdessä
Metsähallituksen vaatetusohjeessa aluskerros siirtää kosteutta, välikerros eristää ja kuorikerros suojaa säältä. Tauoilla vaatetusta tarvitaan eri tavalla kuin liikkeessä. Sovita kerrokset kokonaisuutena ja tarkista, että päällimmäisen alle jää tarvittava tila. Vaatteen ominaisuudet, kuten vedenpitävyys ja tuuletusmahdollisuudet, selvitetään tuotekohtaisesti; pelkkä retkeilyvaatteen nimi ei kerro niitä.
Kokeile vaatetusta liikkeillä, joita retkellä teet. Nosta kädet, kumarru ja istu. Tarkista, kiristääkö takki hartioista tai nouseeko housunlahje hankalasti. Jos aiot käyttää reppua, kokeile sitä samojen vaatteiden kanssa. Taskun sijainti voi näyttää toimivalta ilman kantamusta mutta jäädä vyön alle, kun kokonaisuus on päällä.
Sovita myös jalkineet käytettävien sukkien kanssa ja kokeile niitä lyhyemmällä kävelyllä ennen pitkää retkeä. Oikea koko ja käyttökokemus ovat olennaisia; uusi tai kallis jalkine ei automaattisesti sovi jalkaasi. Tarkkaile, missä kohtaa paine tuntuu ja muuttuuko tunne kävellessä. Älä peitä toistuvaa ongelmaa ajatuksella, että sen täytyy kuulua uuden kengän käyttöön.
Vaatteiden toimivuudesta saa hyödyllisemmän muistion kuin pelkästä tuotemerkistä. Kirjaa esimerkiksi, oliko vetoketju helppo avata käsineillä tai mahtuiko huppu päähineen päälle. Havainto kertoo, mitä seuraavalla sovituskerralla kannattaa kokeilla. Se ei vielä ole testi kaikista säänkesto-ominaisuuksista tai vaatteelle sopivista käyttöolosuhteista.
Valitse reppu kuormattuna
Metsähallituksen rinkkaohje suosittelee kantolaitteen sovittamista kuormattuna. Selän pituus, viilekkeiden sijainti ja lantiovyön sopivuus vaikuttavat valintaan. Mallikohtaiset säätöohjeet ovat tärkeät, sillä eri reppujen rakenne vaihtelee. Pelkkä litramäärä ei kerro, miten reppu istuu tai mahtuuko juuri sinun varustuksesi sen sisään.
Pakkaa koetta varten samankokoisia tavaroita kuin aiot kantaa. Pehmeillä vaatteilla täytetty reppu käyttäytyy eri tavalla kuin kokonaisuus, jossa on myös jäykkiä astioita ja muita esineitä. Kävele kuorman kanssa, käänny ja kokeile istuutumista. Tarkista samalla, hankautuuko jokin osa tai painaako tavara selkää vasten.
Kokeile taskuja käytännössä. Mahtuuko juomapullo valittuun taskuun, sulkeutuuko vetoketju ja löydätkö tarvitsemasi tavaran purkamatta kaikkea? Tarkista myös solkien toiminta ja hihnojen pysyminen säädöissä. Helppokäyttöisyyttä ei tarvitse arvioida kuvasta, jos pääset sovittamaan reppua omilla tavaroillasi ennen hankintaa.
Tilantarpeen vertailussa voit kuvata pakkaukset rinnakkain lattialla. Kaksi samankokoiselta näyttävää makuupussipussia voi täyttää repun eri tavalla, jos toinen on jäykkä ja toinen muotoutuu. Älä osta suurempaa reppua vain varmuuden vuoksi ennen kuin tiedät, mikä nykyisessä pakkauksessa todella vie tilaa ja onko sen kuljettamiseen toinen toimiva ratkaisu.
Harjoittele kartan käyttöä ennen maastoa
Metsähallituksen offline-karttaohje muistuttaa lataamaan tarvittavan alueen ennen retkeä. Luontoon-sovelluksessa karttoja voi käyttää ilman verkkoyhteyttä, mutta puhelin voi rikkoutua, kadota tai jäädä ilman virtaa. Erityisesti erämaisissa kohteissa paperikartta, kompassi ja suunnistustaito ovat tärkeitä. Tallennettu kartta ei itsessään tarkoita, että osaat tulkita sitä.
Aloita harjoitus tutussa ympäristössä. Etsi kartasta lähtöpaikka, läheinen risteys ja jokin selvä maastonkohta. Tarkastele, mitä symboleja ja mittakaavaa juuri kyseinen kartta käyttää. Jos merkki ei avaudu, etsi selite sen sijaan, että tulkitsisit sen ulkonäön perusteella. Kartan lukemista ja kompassin käyttöä voi harjoitella myös ohjatusti.
Varmista, että mukaan tallennettu alue kattaa muutakin kuin kapean viivan suunnitellun reitin kohdalla. Käyttöliittymässä näkyvä reitti ja laitteelle ladattu kartta ovat eri asioita. Avaa kartta kokeeksi ilman verkkoyhteyttä ja tarkista, että löydät tarvitsemasi näkymän. Älä tee hätäpuhelun testisoittoa tämän kokeilun yhteydessä.
Jos seurueessa vain yksi osaa käyttää karttasovellusta, käykää perustoiminnot yhdessä läpi. Näyttäkää, mistä reitti ja sijainti löytyvät sekä miten näkymää lähennetään. Tämä ei korvaa suunnistuskoulutusta, mutta estää tilanteen, jossa toinen ei tunne edes mukana olevan työkalun käyttöliittymää. Sopikaa myös, milloin pysähdytte tarkistamaan suunnan yhdessä.
Valo ja virta kuuluvat samaan suunnitelmaan
Retkeilijän valaisimissa käyttötapa ratkaisee enemmän kuin yksi suuri teholuku. Metsähallituksen ohjeessa vertailtavia ominaisuuksia ovat muun muassa käyttöaika, säädettävyys, ladattavuus, vedenkesto ja toiminta pakkasessa. Otsalamppu vapauttaa kädet. Tarkista oman mallisi ilmoitetut käyttöajat eri tehoilla, sillä niitä ei pidä olettaa samoiksi.
Kokeile lampun painikkeita rauhassa. Osaatko vaihtaa tehoa, sammuttaa sen ja käyttää mahdollista lukitusta? Katso, millainen valokeila auttaa lukemaan lähellä olevaa tekstiä ja millainen valaisee ympäristöä. Kokeilu tehdään tutussa turvallisessa paikassa, ei ensimmäistä kertaa silloin, kun paluureitti on jo pimeä.
Tee laitteista latauslista, jossa näkyy myös tarvittava johto. Varavirtalähde ei auta laitetta, johon mukana oleva liitin ei sovi. Testaa yhdistelmä ennen lähtöä ja noudata akkujen sekä laitteiden lämpötila- ja säilytysohjeita. Älä arvioi koko retken virrantarvetta vain sillä perusteella, että latausmerkkivalo syttyy kerran.
Jos käytät vaihdettavia paristoja, tunnista oikea tyyppi käyttöohjeesta ja pidä varaparistot tarkoituksenmukaisesti suojattuina. Erota täydet ja käytetyt toisistaan, jotta niitä ei tarvitse arvailla maastossa. Merkitse omaan muistioon myös, mikä laite kulutti odotettua enemmän virtaa. Sen perusteella voit korjata seuraavan retken suunnitelmaa ilman turhaa laitteiden lisäämistä.
Suunnittele juomavesi ennen lähtöä
Metsähallituksen ohje käsittelee luonnonvettä ja sen käsittelyä. Selvitä juomaveden saatavuus etukäteen ja käytä puhdasta astiaa. Kaivon osalta vedenlaadun tutkimustieto on olennainen. Karttaan merkitty vesipaikka ei yksin todista veden juomakelpoisuutta, eikä kirkas ulkonäkö ratkaise mikrobiologista tai kemiallista laatua.
Roskien suodattaminen ei yksin tee vedestä juomakelpoista. Käsittelymenetelmän pitää soveltua veden laatuun ja käyttötarkoitukseen, ja välineen käyttöohjetta on noudatettava. Sinilevää sisältävää vettä ei käytetä juomiseen edes keitettynä. Älä rakenna suunnitelmaa ajatukselle, että mikä tahansa retkisuodatin poistaisi kaikenlaiset riskit.
Päiväretken vesimäärää arvioidessa huomioi koko ulkonaoloaika, rasitus, sää ja osallistujien tarpeet. Yksi kaikille annettu pullokoko ei ratkaise asiaa. Jos ruoan tai juoman valmistus vaatii vettä, laske se erikseen juotavaksi varatusta määrästä. Epävarman täydennyspaikan varaan ei kannata jättää välttämätöntä tarvetta.
Kokeile pullon sulkeminen ja sijoitus ennen pakkaamista. Tarkista, että korkki kuuluu juuri kyseiseen pulloon ja että astia on tarkoitettu aiottuun käyttöön. Kuuman juoman astia valitaan erikseen sen lämpötilankeston perusteella. Merkitse ryhmän samannäköiset pullot niin, että omansa tunnistaa, ja pidä juomavesi erillään pesuun tarkoitetusta vedestä.
Pakkaa eväät valmistamisen järjestykseen
Metsähallituksen retkiruokaohjeessa aterioiden ainekset ryhmitellään ja pakkauksiin merkitään sisältö sekä valmistusohje. Säilyvyyden pitää sopia retkeen, ja kylmäsäilytystä tarvitsevien ruokien kylmäketju on huomioitava myös matkalla kohteeseen. Talvinen ulkoilma ei poista tätä kysymystä esimerkiksi lämpimässä autossa. Käytä tuotekohtaisia säilytysohjeita, älä yleistä lupausta kylmäpussin kestosta.
Tee annoksesta kokeilu kotona, jos ruoka tai sen valmistustapa on uusi. Tarkista, paljonko vettä tarvitaan ja millainen astia riittää. Pakkauksen ohje kannattaa säilyttää luettavana, vaikka jakaisit ruoan pienempiin pakkauksiin. Säilytä myös tarpeelliset ainesosa- ja allergeenitiedot, jotta ryhmän ruokailu ei perustu muistamiseen.
Erota syötäväksi valmis välipala ja valmistettava ateria. Jos päivän ensimmäinen ruokailu onnistuu vasta pitkän työvaiheen jälkeen, valittu rytmi voi olla osallistujille hankala. Sovi, mitä syödään missäkin vaiheessa, ja valitse myös ilman lämmittämistä syötävää ruokaa tilanteeseen, jossa aiottu valmistaminen ei onnistu.
Tarkista astioiden yhteensopivuus sisällön kanssa. Mahtuuko annos rasiaan, sulkeutuuko kansi ja löytyykö ruokailuun tarvittava väline? Pieni kotikokeilu voi paljastaa, ettei pitkä lusikka mahdu rasian sisään tai että kastike vie enemmän tilaa kuin ajattelit. Tällaiset havainnot ovat hyödyllisempiä kuin uuden astiasarjan hankkiminen pelkän pakkauskuvan perusteella.
Retkikeitintä käytetään vain sille sopivassa paikassa
Tukes varoittaa käyttämästä retkikeitintä teltan sisällä tai oviaukolla, jossa ilma ei vaihdu riittävästi. Ulkokäyttöön tarkoitetuista keittimistä voi aiheutua vakava häkä- ja palovaara sisätiloissa. Myös tuulensuojan vaikutus korvausilman saantiin ja lisävarusteen yhteensopivuus on huomioitava. Noudata oman keittimen käyttöohjetta; verkossa esitetty rakennelma ei ole osoitus turvallisuudesta.
Tulenteko ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Tarkista kohteen ajantasaiset säännöt ja maastopalovaroitus. Metsähallituksen retkietiketissä risukeitin erotetaan muista retkikeittimistä: sitä ei käytetä maastopalovaroituksen aikana kipinöintivaaran vuoksi. Älä siis päättele käyttöoikeutta pelkästä sanasta retkikeitin. Paikalliset rajoitukset ja todelliset olosuhteet on huomioitava joka tapauksessa.
Opettele laitteen käyttö ennen retkeä sen ohjeiden mukaisesti ulkona sopivassa paikassa. Tarkista, että mukana ovat juuri mallille kuuluvat osat ja soveltuva polttoaine. Jos ohje tai liitäntä jää epäselväksi, kysy asiantuntevalta myyjältä tai valmistajalta. Älä tee omia muutoksia polttoainejärjestelmään, liitäntöihin tai laitteen suojauksiin.
Pidä ruokailusuunnitelma toteuttamiskelpoisena myös ilman keitintä. Tämä ei tarkoita kahden kokonaisen keittiön kantamista, vaan sitä, ettei koko päivän syöminen riipu yhdestä epävarmasta valmistustavasta. Jos keittimessä ilmenee vika, sitä ei kokeilla uudelleen vain aikataulun tai lämpimän aterian toiveen vuoksi.
Ensiapupakkauksen sisältö pitää tuntea
Metsähallituksen ensiapuohje korostaa käytännön harjoittelua. Välineiden mukanaolo ei yksin opeta auttamaan, ja taidot tarvitsevat kertaamista. Retkellä voi tulla esimerkiksi haavoja, nyrjähdyksiä tai pieniä palovammoja. Valitse ensiapuvälineet retken tarpeisiin ja harjoittele niiden käyttöä asianmukaisessa koulutuksessa. Tämä varusteopas ei korvaa tilannekohtaista ensiapuohjetta.
Avaa oma pakkauksesi ennen lähtöä. Tunnistatko sisällön, ovatko pakkaukset ehjiä ja onko käytettyjä tarvikkeita täydennetty? Tarkista päiväykset niistä tuotteista, joissa niitä on. Valmis pakkaus voi olla hyvä lähtökohta, mutta sen nimike tai koko ei kerro, että se sisältää kaikki juuri teidän tarvitsemanne henkilökohtaiset välineet.
Sopikaa, missä yhteinen pakkaus kulkee. Jos sen kantaja joutuu autettavaksi, muiden on löydettävä tarvikkeet ilman pitkää etsintää. Vedenkestävältä näyttävä pussi ei vielä osoita, miten se suojaa sisältöä. Tarkista säilytysratkaisun ominaisuudet ja pidä tarvikkeet järjestyksessä niin, ettei puhdas sisältö sekoitu käytettyihin välineisiin.
Henkilökohtaisista terveyteen liittyvistä tarpeista sovitaan osallistujan kanssa hänen yksityisyyttään kunnioittaen. Retkiryhmä ei tarvitse kaikkia terveystietoja, mutta avun kannalta olennainen toimintatapa voi olla tarpeen kertoa. Jos sairaus, toipuminen tai lääkitys herättää kysymyksiä retken sopivuudesta, selvitä ne etukäteen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Hätäpuhelu ja sijaintitieto ovat eri asioita
Punaisen Ristin ohje käsittelee hätäpuhelua ja 112 Suomi -sovelluksen käyttöä. Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112, kerro tapahtunut ja sijainti, vastaa kysymyksiin sekä noudata annettuja ohjeita. Lopeta puhelu vasta luvan saatuasi. Sovelluksen kautta soittaminen voi välittää sijaintitiedon hätäkeskukselle, mutta pelkkä sovelluksen avaaminen ei ole avunpyyntö.
Asenna sovellus ja tutustu siihen ennen retkeä. Älä soita hätänumeroon toimintaa kokeillaksesi. Puhelin tarvitsee käyttökuntoisen akun, eikä sovellus takaa toimivaa yhteyttä kaikkialla. Retkeä ei myöskään pidä suunnitella sen oletuksen varaan, että sovellus seuraisi automaattisesti paluutasi tai hälyttäisi apua aikataulun ylittyessä.
Kerro luotettavalle henkilölle suunnitelmasi ja sovi yhteydenotosta paluun jälkeen. Sopikaa ymmärrettävästi, mitä tehdään, jos yhteydenotto puuttuu. Epämääräinen ”tulen joskus illalla” ei anna samaa tietoa kuin sovittu aika ja reittikuvaus. Jos suunnitelma muuttuu, päivitä tieto silloin, kun yhteydenpito on mahdollista.
Tallenna myös kohteen nimi ja lähtöpiste niin, että osaat kertoa ne. Samannimisiä paikkoja voi olla eri kunnissa. Ryhmän sisäinen lempinimi laavulle ei välttämättä auta ulkopuolista löytämään sitä. Tarkista etukäteen, miten kartan paikan nimi kirjoitetaan ja missä kunnassa kohde sijaitsee.
Yöpyminen edellyttää yhteensopivaa kokonaisuutta
Makuupussia ja makuualustaa tarkastellaan yhdessä. Suomen Ladun ohjeessa alustan R-arvo kuvaa eristävyyttä, ei suoraa kaikille sopivaa käyttölämpötilaa. Pussin mukavuuslämpötila ja muut luokitukset eivät ole sama asia, ja kylmän kokeminen vaihtelee. Tarkista juuri valitun mallin luokituksen selitys sekä alustan soveltuvuus odotettuihin oloihin. Talviyöpyminen vaatii myös kokemusta ja harjoittelua.
Kokeile nukkumistilaa ennen lähtöä. Mahtuuko alusta majoitteeseen, pääsetkö kääntymään pussissa ja toimivatko vetoketjut suunnitellulla tavalla? Pelkkä tuotenimen henkilömäärä ei kerro jokaisen käyttäjän tarvitsemaa tilaa. Tarkista myös, mihin mukana olevat tavarat sijoitetaan niin, etteivät ne tuki kulkua tai vaadi majoitteen rakenteen muuttamista.
Ilmatäytteisen alustan kohdalla perehdy täyttämiseen, venttiiliin ja valmistajan sallimiin korjausmenetelmiin. Paksuus ja eristävyys ovat eri ominaisuuksia. Jos alustan toiminta on epävarma jo kotona, ongelma ratkaistaan ennen retkeä. Älä lähde kylmiin oloihin pelkästään sillä oletuksella, että vuotokohta olisi myöhemmin helppo korjata.
Kokoa majoite kaikkine osineen ja tarkista sen käyttötarkoitus. Tavallista telttaa ei muuteta lämmityslaitteen käyttöpaikaksi oman kokeilun perusteella. Erityiseen lämmitettävään majoitteeseen liittyvät vaatimukset on selvitettävä valmistajalta kokonaisuutena. Aloittelijan yöretkeä on usein helpompi suunnitella ilman monimutkaista lämmitysjärjestelmää ja sen tuomia lisätehtäviä. Pidempää matkaa varten kannattaa suunnitella myös vaellusreitti ja yöpymispaikat ennen varustehankintoja.
Lainavarusteesta sovitaan tarkasti
Lainaaminen ja vuokraaminen ovat vaihtoehtoja harvoin tarvittavan välineen ostamiselle. Metsähallituksen hankintaohje nostaa esiin myös yhteisomistuksen. Saatavuus ei kuitenkaan tarkoita, että kyseinen koko tai malli sopisi omaan retkeesi. Selvitä tuotteen tiedot ennen varaamista ja sovi riittävä aika sovitukselle tai käytön opettelulle.
Kirjaa lainattaessa mukaan tulevat osat. Kuva levitetystä kokonaisuudesta voi auttaa muistamaan, mitä palautetaan, mutta sen rinnalla tarvitaan osien nimet. Tarkista erityisesti pienet irralliset tarvikkeet ja suojapussit. Jos jokin osa puuttuu tai on rikki, selvitä asia omistajan kanssa heti, älä vasta palautuspäivänä.
Sopikaa palautusajasta ja tavaran kunnosta sekä siitä, mitä tehdään vahingon sattuessa. Vuokrauksessa lue hinnan lisäksi vakuutta, myöhästymistä ja puhdistamista koskevat ehdot. Kysy, saako tuotetta itse korjata ja millaisissa tilanteissa on otettava yhteyttä vuokraamoon. Omat korjauskeinot eivät välttämättä sovi toisen omistamalle välineelle.
Yhteisomistuksessa käyttökalenteri on yhtä tärkeä kuin hankintahinnan jakaminen. Jos kaikki tarvitsevat välinettä samoina viikonloppuina, yhteinen tuote ei ratkaise saatavuutta. Sopikaa myös säilytyspaikasta, huollon järjestämisestä ja kustannusten jakamisesta. Näin vastuu ei jää sille, jonka eteiseen tavara sattui viimeksi päätymään.
Huolla ja arvioi varusteet retken jälkeen
Metsähallituksen huolto-ohjeessa teltta kuivataan ennen säilytystä ja makuupussi tuuletetaan sekä säilytetään väljästi. Noudata lisäksi oman tuotteen pesu- ja huolto-ohjeita. Liiallinen kuumuus voi vahingoittaa materiaaleja, joten märkää varustetta ei laiteta liian lähelle tulta tai kamiinaa. Yleistä puhdistusvinkkiä ei pidä soveltaa kaikkiin pinnoitteisiin, liimoihin tai kuituihin.
Pura kantamus niin, että näet myös pohjalle jääneet tavarat. Erota pestävät, kuivattavat ja tarkistettavat välineet. Jos huomaat vaurion, kirjoita se heti ylös ja siirrä tavara erilleen käyttövalmiista varusteista. Muuten sama ongelma voi paljastua uudelleen vasta seuraavan retken lähtöhetkellä, kun aikaa selvittelyyn ei enää ole.
Tee lyhyt käyttöhavainto, jossa erotat puutteen ja mieltymyksen. ”Pullon korkki vuoti” edellyttää eri toimenpidettä kuin ”olisin pitänyt pienemmästä mukista”. Kirjaa myös olosuhde, jossa havainto syntyi. Näin et vaihda toimivaa varustetta väärän johtopäätöksen vuoksi tai jätä todellista vikaa pelkäksi tyytymättömyyden tunteeksi.
Täydennä kuluneet tarvikkeet ennen kuin pakkaat varusteet säilytykseen. Palauta lainatut välineet sovitusti ja kerro niiden käytössä havaitut ongelmat. Kun seuraavan retken ajankohta selviää, käyttövalmiit tavarat ja keskeneräiset huoltotehtävät ovat jo erillään. Valmistelu alkaa silloin todellisesta tilanteesta, ei muistosta siitä, mitä repussa luultavasti oli viimeksi.
