Miten lasketaan keskiarvo? Tavallinen eli aritmeettinen keskiarvo saadaan laskemalla arvot yhteen ja jakamalla summa havaintojen lukumäärällä. Jos luvut ovat 5, 8 ja 10, summa on 23 ja havaintoja kolme. Keskiarvo on 23/3 eli kahden desimaalin tarkkuudella 7,67.
Vaikeampi osa on usein päättää, mitkä luvut kuuluvat laskuun ja mitä tulos tarkoittaa. Onko kyse samanpituisista ajanjaksoista, erikokoisista ryhmistä vai eri painoisista suorituksista? Seuraavat esimerkit auttavat valitsemaan oikean laskutavan. Kaikki esimerkkiaineistot ovat havainnollistavia, eivät todellisia tutkimus- tai hintatietoja.
Laske summa ja havaintomäärä
Kirjoita aineisto ensin näkyviin. Kun luvut ovat 4, 7, 9 ja 12, niiden summa on 32. Havaintoja on neljä, joten keskiarvo on 32/4 = 8. Tulos kuvaa sitä, paljonko kullekin havainnolle tulisi, jos koko summa jaettaisiin tasan neljän kesken.
Laskimessa kirjoita koko summa sulkeisiin ennen jakamista: (4 + 7 + 9 + 12) / 4. Ilman sulkeita kirjoitettu 4 + 7 + 9 + 12 / 4 voi tuottaa eri tuloksen, koska jakolasku tehdään ennen yhteenlaskuja. Voit myös laskea summan ensin ja jakaa vasta sen jälkeen.
Keskiarvon ei tarvitse olla yksi lähtöaineiston luvuista. Tässä kahdeksikkoa ei ole havaintojen joukossa, mutta se on silti oikea tulos. Myös kokonaislukuisista havainnoista voi syntyä desimaaliluku. Esimerkiksi kahden päivän kävijämääristä 11 ja 12 saadaan keskimäärin 11,5 kävijää päivässä, vaikka puolikasta kävijää ei ole havaittu.
Tee nopea järkevyystarkistus. Tavallisen keskiarvon on oltava pienimmän ja suurimman mukana olevan luvun välissä, rajat mukaan lukien. Jos saat tämän esimerkin tulokseksi 16, tarkista lasku. Positiivisia havaintoja koskevassa tavallisessa laskussa keskiarvo ei voi ylittää kaikkia lähtöarvoja.
Negatiiviset luvut käsitellään tavallisina etumerkillisinä arvoina. Esimerkiksi lämpötiloista −4, 1 ja 6 celsiusastetta saadaan summa 3 ja keskiarvo 1 celsiusaste. Miinusmerkkiä ei poisteta ennen yhteenlaskua. Tulos kuvaa juuri näiden kolmen mittauksen keskiarvoa, ei automaattisesti koko vuorokauden keskilämpötilaa. Jos mittaukset on tehty vain aamulla, keskipäivällä ja illalla, niiden ajallinen kattavuus jää rajalliseksi.
Laske toistuvat arvot mukaan
Havaintojen lukumäärä ei tarkoita erilaisten lukujen määrää. Aineistossa 6, 6, 6 ja 10 on neljä havaintoa, vaikka erilaisia arvoja on vain kaksi. Summa on 28 ja keskiarvo 7. Lasku (6 + 10) / 2 = 8 vastaisi toiseen kysymykseen, jossa molempia arvoja olisi vain yksi.
Jos tiedot on koottu lukumäärätaulukoksi, voit välttää pitkän luettelon. Kolme kuutosta tuottaa yhteensä 18 ja yksi kymppi 10. Lisää osasummat ja jaa esiintymiskertojen kokonaismäärällä. Tämä on sama lasku kuin jokaisen havainnon kirjoittaminen erilliselle riville, ei uusi keskiarvon määritelmä.
Erota toistuva havainto vahingossa monistuneesta rivistä. Kolme eri ostosta samalla hinnalla ovat kolme ostosta. Sama kuitti kolmesti tuodussa tiedostossa ei välttämättä ole kolme eri tapahtumaa. Tarkista tunniste, ajankohta ja aineiston keruutapa ennen kuin poistat tai säilytät päällekkäisiltä näyttäviä rivejä.
Voit harjoitella ajatusta aineistolla 2, 2, 5, 5 ja 5. Summa on 19 ja havaintoja viisi, joten tulos on 3,8. Erilaisten arvojen määrä kaksi ei ole jakaja. Tämä pieni tarkistus paljastaa nopeasti yhden tavallisimmista laskuvirheistä ennen suuremman aineiston käsittelyä.
Muunna yksiköt yhteismitallisiksi
Keskiarvoa varten lukujen pitää kuvata samaa suuretta yhteensopivissa yksiköissä. Jos mittaukset ovat 1,2 metriä, 80 senttimetriä ja 100 senttimetriä, muuta ensin kaikki senttimetreiksi. Saat luvut 120, 80 ja 100. Niiden keskiarvo on 300/3 = 100 senttimetriä eli yksi metri.
Virheellinen lasku (1,2 + 80 + 100) / 3 yhdistäisi numerot mutta sivuuttaisi yksiköt. Laskin ei huomaa ongelmaa, jos syötät vain luvut. Kirjoita siksi yksikkö sarakkeen otsikkoon ja varmista, että jokainen rivi noudattaa sitä. Säilytä alkuperäinen tieto tarvittaessa erillisessä sarakkeessa.
Myös aikaa koskevissa tiedoissa esitystapa ratkaisee. Yksi tunti ja 30 minuuttia tarkoittaa 1,5 tuntia, ei 1,30 tuntia. Jos suoritukset kestävät 90 ja 30 minuuttia, keskimääräinen kesto on 60 minuuttia. Desimaalitunnit ja kellonaikamuotoinen merkintä on erotettava toisistaan ennen laskentaa.
Vertailukelpoisuus ei silti synny pelkästä yhteisestä yksiköstä. Viikoittainen myynti euroina ja kuukausittainen myynti euroina koskevat eri ajanjaksoja. Päätä ensin, haluatko keskimääräisen viikko-, kuukausi- vai päivämyynnin. Vasta sen jälkeen voit valita havainnot tai tarvittavat painot.
Erota nolla puuttuvasta tiedosta
Nolla voi olla täysin oikea havainto. Jos kolmen päivän myynnit ovat 0, 30 ja 60 euroa, keskimääräinen päivämyynti on 90/3 = 30 euroa. Jos ensimmäisen päivän myyntiä ei ole kirjattu, et tiedä sen olleen nolla. Kahden tunnetun päivän keskiarvo on silloin 90/2 = 45 euroa.
Tulokset kuvaavat eri aineistoa. Ensimmäinen sisältää kolme päivää, toinen vain kaksi tunnettua päivää. Puuttuvan tiedon käsittelyä ei pidä valita sen mukaan, kumpi tulos näyttää paremmalta. Selvitä tiedon puuttumisen syy ja kerro, montako havaintoa laskussa käytettiin.
Jos lasket keskimääräistä myyntiä kalenteripäivää kohden, myös suljettu päivä voi kuulua jakajaan nollamyynnillä. Jos kysymys on keskimääräisestä myynnistä aukiolopäivää kohden, rajaus on toinen. Kumpikin voi olla hyödyllinen, kunhan otsikko ja laskenta tarkoittavat samaa asiaa eikä määritelmä vaihdu kesken vertailun.
Tyhjälle aineistolle ei ole tavallista aritmeettista keskiarvoa, koska jakajaksi tulisi nolla. Ilmoita tällöin esimerkiksi, ettei havaintoja ole. Pelkkä nollan tulostaminen voisi antaa lukijalle väärän kuvan mitatusta tuloksesta. Sama huomio koskee kaavaa, joka ei löydä yhtään valittuun ryhmään kuuluvaa lukua.
Säilytä tarkkuus laskennan loppuun
Pidä välituloksissa riittävä tarkkuus ja pyöristä esitettävä vastaus vasta lopuksi. Luvuista 5, 8 ja 10 saadaan täsmällisesti 23/3. Desimaalimuoto jatkuu, joten 7,67 on likiarvo. Merkitse sanalla noin, jos esitystapa muuten voisi näyttää täsmälliseltä arvolta.
Pyöristämisen merkitys korostuu, kun yhdistät ryhmiä. Jos ryhmän tarkka keskiarvo on 23/3 mutta tallennat siitä vain 7,7, kolmen havainnon summaksi palautuu kertomalla 23,1 eikä alkuperäinen 23. Pieni ero voi kasvaa useita ryhmiä yhdistettäessä. Säilytä siksi mahdollisuuksien mukaan myös alkuperäiset summat ja havaintomäärät.
Valitse esitystarkkuus käyttötarkoituksen mukaan. Mittaustulos, jonka lähtöarvot on kirjattu karkeasti, ei muutu tarkaksi lisäämällä vastaukseen monta desimaalia. Toisaalta kokonaislukuun pyöristäminen voi peittää pienen mutta olennaisen eron. Kerro käytetty tarkkuus, jos vertailet useita tuloksia samassa raportissa.
Erottele laskettu tulos ja sääntö, jolla sitä käytetään. Esimerkiksi arvosanan tai muun luokituksen muodostamiseen voi olla erillinen pyöristys- ja hyväksymissääntö. Älä päättele virallista lopputulosta yleisen matematiikkaesimerkin perusteella, vaan tarkista kyseisen koulutuksen tai menettelyn ohje.
Käytä painoja perustellusti
Painotetussa keskiarvossa jokainen arvo kerrotaan sille kuuluvalla painolla. Tulot lasketaan yhteen ja jaetaan painojen summalla. Jos arvo 8 saa painon 2 ja arvo 10 painon 1, lasku on (8 × 2 + 10 × 1) / 3 = 26/3 eli noin 8,67.
Ajattele painoja esiintymiskertoina: kaksi kahdeksikkoa ja yksi kymppi muodostavat saman tuloksen. Painon ei kuitenkaan tarvitse aina olla kokonaisluku. Esimerkiksi osioiden painot 0,4 ja 0,6 tarkoittavat yhteensä yhtä kokonaisuutta, jossa jälkimmäisen osion vaikutus on suurempi.
Kuvitteellisessa arvioinnissa ensimmäinen osio antaa 70 pistettä ja toinen 90 pistettä. Jos painot ovat 40 ja 60 prosenttia, tulos on 70 × 0,4 + 90 × 0,6 = 82 pistettä. Tavallinen keskiarvo olisi 80, mutta se kohtelisi osioita yhtä painavina vastoin esimerkin sääntöä.
Painot pitää tietää ennen tuloksen tulkintaa. Opintopisteet, havaintomäärät tai ennalta määrätyt arviointiosuudet voivat toimia painoina eri tilanteissa. Älä vaihda painoja saadaksesi mieluisan vastauksen. Tämän oppaan esimerkeissä painot ovat epänegatiivisia ja niiden summa positiivinen, joten jakolasku on määritelty.
Yhdistä ryhmät niiden koon mukaan
Kahden ryhmän keskiarvojen tavallinen keskiarvo ei yleensä ole kaikkien havaintojen yhteinen keskiarvo. Kuvitteellisessa ensimmäisessä ryhmässä on kolme havaintoa ja keskiarvo 4. Toisessa on seitsemän havaintoa ja keskiarvo 8. Ryhmien summat ovat 12 ja 56, yhteensä 68.
Havaintoja on yhteensä kymmenen, joten yhdistetty keskiarvo on 68/10 = 6,8. Lasku (4 + 8) / 2 = 6 antaisi kummallekin ryhmälle saman painon. Se kuvaisi keskimääräistä ryhmäkeskiarvoa, ei tässä tapauksessa keskimääräistä havaintoa. Kysymys ratkaisee, kumpaa lukua tarvitaan.
Jos ryhmät olisivat yhtä suuria, niiden keskiarvojen tavallinen keskiarvo toimisi myös yhteisen havaintoaineiston keskiarvona. Tätä ehtoa ei pidä olettaa. Tarkista ryhmäkoot sekä se, ettei sama havainto kuulu useaan yhteen liitettävään ryhmään. Päällekkäinen asiakaslista voi laskea henkilön kahdesti.
Kun käytössä ovat vain julkaistut, pyöristetyt keskiarvot, yhdistelmäkin on yleensä likiarvo. Jos tarvitset tarkkaa tulosta, pyydä ryhmien summat ja laskennassa käytetyt havaintomäärät. Kokonaisjäsenmäärä ei välttämättä ole sama kuin kysymykseen vastanneiden määrä, jota kyseisen keskiarvon laskeminen edellyttää.
Tarkista prosenttien nimittäjät
Prosenttiosuuksien yhdistämisessä tarvitaan usein tietoa niiden taustalla olevista määristä. Ensimmäisessä kuvitteellisessa ryhmässä onnistumisia on 8 kymmenestä eli 80 prosenttia. Toisessa niitä on 20 sadasta eli 20 prosenttia. Yhteensä onnistumisia on 28 ja yrityksiä 110, joten kokonaisosuus on noin 25,45 prosenttia.
Lukujen 80 ja 20 tavallinen keskiarvo olisi 50 prosenttia. Se ei kuvaa onnistumisten osuutta kaikista 110 yrityksestä, koska pienelle ryhmälle annetaan silloin yhtä suuri vaikutus kuin kymmenen kertaa suuremmalle ryhmälle. Yhteinen osuus saadaan summaamalla osoittajat ja nimittäjät erikseen.
Erota myös prosenttiosuus ja prosentuaalinen muutos. Jos arvo nousee sadasta 120:een, nousu on 20 prosenttia. Kun se laskee takaisin sataan, lasku on noin 16,67 prosenttia 120:stä. Vastakkaiset euromuutokset eivät siis tässä tarkoita yhtä suuria prosenttilukuja, koska vertailupohja vaihtuu.
Peräkkäisiä muutoksia ei voi yleisesti tiivistää laskemalla niiden tavallista keskiarvoa ja käyttämällä sitä kasvukertoimena. Esimerkiksi 50 prosentin nousu ja 50 prosentin lasku vievät sadan ensin 150:een ja sitten 75:een. Muutosprosenttien keskiarvo on nolla, mutta loppuarvo ei ole lähtöarvo.
Laske keskinopeus kokonaismatkasta
Keskinopeus saadaan jakamalla kokonaismatka kokonaisajalla. Tämä havainnollistaa, miksi kahden nopeuslukeman tavallinen keskiarvo voi johtaa harhaan. Kuvitteellinen 60 kilometrin matka nopeudella 30 kilometriä tunnissa kestää kaksi tuntia. Toinen 60 kilometrin osuus nopeudella 60 kilometriä tunnissa kestää tunnin.
Kokonaismatka on 120 kilometriä ja kokonaisaika kolme tuntia, joten keskinopeus on 40 kilometriä tunnissa. Nopeuslukujen tavallinen keskiarvo olisi 45. Se ei kuvaa tätä matkaa, koska hitaammalla nopeudella liikutaan kaksi kertaa niin kauan kuin nopeammalla.
Jos sen sijaan kuljet tunnin nopeudella 30 ja tunnin nopeudella 60 kilometriä tunnissa, matkaa kertyy 90 kilometriä kahdessa tunnissa. Nyt keskinopeus on 45 kilometriä tunnissa. Sama nopeuspari tuottaa eri tuloksen, kun osuuksien kestot muuttuvat. Esimerkit olettavat vakionopeuden kullakin osuudella.
Määrittele myös pysähdysten käsittely. Koko retken keskinopeus taukoineen ja pelkän liikkumisen keskinopeus ovat eri tunnuslukuja. Jos vertailet sovelluksia tai omia suorituksia, tarkista ajanjakson rajaus. Matemaattisesti oikea lasku voi silti vastata väärään kysymykseen, jos tauot sisällytetään vain osaan vertailusta.
Vertaa keskiarvoa mediaaniin
Tilastokeskuksen mukaan muita keskilukuja ovat muun muassa mediaani ja moodi. Ne kuvaavat aineistoa eri tavoin. Mediaani etsitään suuruusjärjestykseen asetetun lukuaineiston keskeltä. Parittomassa aineistossa se on keskimmäinen luku, parillisessa kahden keskimmäisen aritmeettinen keskiarvo.
Aineisto 3, 4, 5, 6 ja 32 on jo järjestyksessä. Mediaani on 5, mutta summa on 50 ja keskiarvo 10. Suuri havainto nostaa keskiarvoa. Kumpikaan tunnusluku ei ole väärä, vaan ne tiivistävät eri puolia samasta aineistosta. Lukijan kannattaa nähdä myös havaintojen määrä.
Parillisessa esimerkissä 2, 4, 8 ja 14 keskimmäiset luvut ovat 4 ja 8. Mediaani on niiden keskiarvo 6. Kaikkien neljän luvun keskiarvo on puolestaan 28/4 = 7. Huomaa, ettei mediaania oteta luettelon alkuperäisestä kirjoitusjärjestyksestä vaan suuruusjärjestyksestä.
Jos aineistossa on samoja arvoja, mediaania aidosti pienempiä ja aidosti suurempia havaintoja ei välttämättä ole yhtä monta. Esimerkiksi 1, 2 ja 2 antaa mediaaniksi 2. Vähintään puolet havainnoista on mediaania pienempiä tai yhtä suuria ja vähintään puolet suurempia tai yhtä suuria.
Tunnista moodi ja luokitellut vastaukset
Moodi tarkoittaa yleisintä arvoa tai luokkaa. Jos vastauksia on punainen, sininen, sininen, vihreä ja sininen, moodi on sininen. Värien aritmeettistä keskiarvoa ei ole mielekästä laskea, vaikka tallentaisit värit tietojärjestelmään numeroilla 1, 2 ja 3.
Koodi ei muuta luokkaa mitattavaksi suureeksi. Punaiselle annettu numero yksi ei tarkoita, että sininen olisi siihen nähden kaksinkertainen. Tilastokeskuksen keskilukujen määritelmä erottaa mitta-asteikot juuri siksi, ettei kaikkia tunnuslukuja voi soveltaa kaikkiin aineistoihin samalla tavalla. Tarkista, mitä numerot tosiasiassa edustavat.
Moodi voi olla epäyksikäsitteinen. Aineistossa 2, 2, 5, 5 ja 9 sekä 2 että 5 esiintyvät useimmin. Kerro silloin molemmat tai esitä esiintymismäärät. Jos kaikki arvot ovat yhtä yleisiä, yhden luvun nostaminen ainoaksi tyypilliseksi arvoksi peittäisi tasatilanteen.
Myös yleisimmän vaihtoehdon osuus kannattaa laskea. Jos sadasta vastaajasta 35 valitsee suosituimman vaihtoehdon, kyse ei ole enemmistöstä, vaikka se olisi suurin yksittäinen ryhmä. Sana yleisin ja ilmaus yli puolet vastaajista kertovat eri asioita. Moodi ei yksin kerro kannatuksen voimakkuutta.
Tarkista poikkeavat havainnot
Suuri tai pieni arvo on syy tarkistaa aineisto, ei automaattinen lupa poistaa riviä. Jos hintojen joukossa ovat 10, 12 ja 1 100 euroa, selvitä ensin, onko viimeinen luku oikein. Se voi olla todellinen kallis hankinta, väärä yksikkö tai kirjausvirhe. Tarvitset alkuperäisen tiedon ratkaisun tueksi.
Näiden kolmen hinnan keskiarvo on 1 122/3 = 374 euroa. Jos 1 100 osoittautuu dokumentoidusti virheeksi ja oikea arvo on 11, korjattu keskiarvo on 33/3 = 11 euroa. Jos kallis hankinta on todellinen, sen korvaaminen yhdellätoista vain tuloksen siistimiseksi vääristäisi aineistoa.
Säilytä korjausten perustelut. Kirjaa, mikä arvo muuttui, mistä oikea tieto tarkistettiin ja koskeeko muutos myös aiemmin tehtyjä raportteja. Jos rajaat tarkastelun esimerkiksi vain tiettyyn tuoteryhmään, nimeä rajaus ennen laskemista. Aineiston rajaaminen ja virheen korjaaminen ovat eri toimenpiteitä.
Keskiarvon rinnalla voi näyttää pienimmän ja suurimman arvon tai koko pienen havaintoluettelon. Aineistot 10, 10, 10 ja 0, 10, 20 antavat molemmat keskiarvoksi 10, vaikka vaihtelu on aivan erilainen. Sama keskiarvo ei siis osoita, että ryhmät olisivat muuten samanlaisia.
Laske tavallinen keskiarvo Excelissä
Microsoftin KESKIARVO-ohje kuvaa funktion =KESKIARVO(A2:A5), joka laskee valitun solualueen lukujen aritmeettisen keskiarvon. Kun näissä soluissa ovat 4, 7, 9 ja 12, tulos on 8. Englanninkielinen funktion nimi on AVERAGE; käytä oman ohjelmasi tunnistamaa nimeä.
Viitatussa solualueessa Excel ohittaa tekstin ja tyhjät solut, mutta ottaa nollat huomioon. Tästä voi syntyä huomaamaton ero: jos yksi luku on tallentunut tekstiksi, lasku voi käyttää vähemmän havaintoja kuin odotat. Tarkista siis sekä sisältö että käytetty alue ennen tuloksen hyväksymistä.
Pidä otsikko erillään numeroista ja sijoita tulos alueen ulkopuolelle. Voit kirjoittaa ensimmäiseen sarakkeeseen havaintotunnuksen ja toiseen arvon, jolloin tiedon alkuperä säilyy näkyvissä. Pienessä harjoituksessa laske sama summa käsin. Jos vastaukset poikkeavat, selvitä ero ennen kaavan kopioimista laajempaan aineistoon.
Tarkista myös alueen viimeinen rivi. Kaava A2:A5 ei sisällä soluun A6 myöhemmin lisättyä havaintoa. Pelkkä uuden rivin kirjoittaminen näkyvään luetteloon ei osoita, että kaikki käyttämäsi kaavat kattavat sen. Säilytä mukana havaintomäärä ja varmista, että se vastaa aiottua aineistoa.
Käytä Google Sheetsin funktioita
Google Sheetsin AVERAGE-funktio laskee lukujen keskiarvon. Esimerkiksi =AVERAGE(A2:A5) käyttää kyseisen alueen arvoja. Ohjeen mukaan teksti ohitetaan. Älä siksi oleta sanan puuttuu tai tekstiksi tallentuneen numeron toimivan samalla tavalla kuin tavallinen lukuarvo.
Painotettuun laskuun Google tarjoaa AVERAGE.WEIGHTED-funktion. Ohjeen syntaksissa arvot annetaan ensin ja vastaavat painot toisena. Alueiden on oltava samankokoiset, painot eivät saa olla negatiivisia ja ainakin yhden painon pitää olla positiivinen. Käytä taulukkosi alueasetusten edellyttämää argumenttierotinta.
Jos A2 ja A3 sisältävät luvut 8 ja 10 sekä B2 ja B3 painot 2 ja 1, tuloksen pitäisi olla noin 8,67. Tarkista, että kunkin arvon paino on samalla rivillä. Vain toisen sarakkeen järjestäminen voi yhdistää oikeat luvut vääriin painoihin, vaikka kaava edelleen palauttaisi uskottavan numeron.
Pidä harjoitteluaineisto erillään alkuperäisestä taulukosta. Kokeile ensin kahdella helposti tarkistettavalla rivillä ja siirry vasta sitten laajempaan laskuun. Tässä esitetyt kaavat ovat ohje-esimerkkejä, eivät lupaus siitä, että tuntemattoman taulukon kaikki tietotyypit, rajaukset tai erityiset laskentasäännöt olisivat valmiiksi oikein.
Esitä tulos niin, että sen voi tarkistaa
Hyvä keskiarvoraportti kertoo luvun lisäksi aineiston, yksikön, ajanjakson ja havaintomäärän. Kirjoita esimerkiksi, että neljän harjoituskerran keskimääräinen kesto oli 35 minuuttia. Pelkkä keskiarvo 35 ei kerro lukijalle, mitä mitattiin tai kuinka suureen aineistoon tulos perustuu.
Tee tarkistusta varten lyhyt laskumuistio. Säilytä mukana lähtöarvot tai niiden lähde, summa, jakaja ja mahdolliset painot. Jos aineisto päivittyy myöhemmin, merkitse myös laskentapäivä ja käytetyn tiedoston versio. Merkitse myös puuttuvien havaintojen käsittely sekä pyöristys. Näin toinen ihminen voi toistaa laskun ilman, että hänen täytyy päätellä valintojasi pelkän loppunumeron perusteella.

Tarkista lopuksi, että raportin otsikko vastaa todella laskussa mukana olevia havaintoja eikä laajempaa ryhmää, josta tietoja puuttuu.
Harjoittele vielä itsenäisesti: viiden päivän luvut ovat 12, 18, 0, 20 ja 10. Summa on 60 ja keskiarvo 12. Jos nollapäivä jätetään pois, jäljelle jäävien päivien keskiarvo on 15. Molemmat laskut ovat oikein omille aineistoilleen, mutta vain toinen vastaa kaikkia viittä päivää koskevaan kysymykseen.
Älä päättele keskiarvosta yksin syytä muutokseen tai tulevaa lopputulosta. Ryhmän kokoonpano, keruutapa ja tarkastelujakso voivat vaihtua. Ennen johtopäätöstä tarkista, vertailetko samaa asiaa samalla tavalla. Keskiarvon laskeminen on parhaimmillaan läpinäkyvä tapa tiivistää havaintoja, ei korvike aineiston ymmärtämiselle.