Muodin tyylisuunnat ovat kiinnostavimmillaan aineistoa omille kokeiluille. Kuvasta voi poimia värin, leikkauksen tai yhdistelyn idean ilman, että koko vaatekaappi vaihtuu. Tässä oppaassa käytännön sovituskokeilut kohtaavat pukuhistorian ja tuotetiedon. Historialliset esimerkit eivät ole ennusteita seuraavan kauden suosikeista, eikä yhden ihmisen tarvitse pukeutua kaikkien suuntausten mukaisesti.
Erota kiinnostava asu kiinnostavasta yksityiskohdasta
Kun pysähdyt muotikuvan äärelle, nimeä ensin se, mikä kiinnitti huomiosi. Saatat pitää housujen leveydestä mutta et niiden väristä. Tai koko asu tuntuu kiehtovalta, vaikka omaan käyttöön sopisi vain huivin solmimisen tapa. Täsmällinen havainto antaa paremman lähtökohdan kokeilulle kuin epämääräinen halu näyttää kuvan henkilöltä.
Kokeile kuvata kiinnostus kolmella tavallisella sanalla, esimerkiksi pitkä, pehmeä ja yksivärinen. Ne eivät ole tyyliluokitus vaan oma työvälineesi. Etsi sitten vaatekaapistasi jokin samaa ominaisuutta sisältävä vaate. Näin huomaat, tarvitseeko idean kokeileminen hankintaa vai riittääkö tutun vaatteen yhdistäminen toisin.
Suhteuta idea yhteen todelliseen päivään. Millaiset kengät sinulla on silloin, tarvitsetko ulkotakin ja kannatko laukkua? Kuvan asu voi olla suunniteltu lyhyttä esiintymistä varten, kun omassa päivässäsi vaihtelevat istuminen, kävely ja sisätilat. Näiden erojen pohtiminen ei vähennä muodin iloa, vaan antaa sille käyttökelpoisen muodon.
Voit myös päättää ihailla asua ottamatta sitä omaan käyttöön. Kaunis kokonaisuus ei muutu epäonnistumiseksi, vaikka se ei sovi sinun tarpeisiisi. Jos haluat keskustella siitä ystävän kanssa, kysy mieluummin mikä yksityiskohta häntä kiinnostaa kuin pitäisikö sinun näyttää samalta. Keskustelu voi tuottaa kaksi aivan erilaista ja yhtä käyttökelpoista havaintoa.
Tutki siluettia muuttamalla yhtä rajaa
Siluetilla tarkoitetaan tässä asun ulkoista hahmoa: missä se levenee, kapenee tai päättyy. Sen tarkasteluun riittää peili ja kaksi jo omistamaasi vaatetta. Aloita esimerkiksi samasta paidasta ja vaihda vain alaosa. Huomaa, miten kokonaisuus muuttuu ilman, että tarvitsee luokitella omaa kehoa tai etsiä sille oikeaksi väitettyä mallia.
Toinen kokeilu koskee helman paikkaa. Katso paita kokonaan housujen päällä, sitten osittain tai kokonaan vyötärön sisällä, jos vaatteen rakenne sallii sen. Tarkastele näkyvien pintojen suhteita. Eri vaihtoehdot voivat sopia eri tilanteisiin, eikä yhden tarvitse olla yleisesti muita parempi.
Sovita myös takki mukaan. Lyhyen takin alta näkyvä paidan helma tekee erilaisen kokonaisuuden kuin pitkä takki, jonka alle sisäasu jää lähes kokonaan. Valokuva edestä näyttää vain yhden näkymän, joten käänny ja istu. Tarkista samalla, joudutko korjaamaan vaatteen asentoa jatkuvasti vai saatko olla siinä rauhassa.
Kirjaa havainto konkreettisesti: pidän tästä housusta lyhyemmän yläosan kanssa. Se on käyttökelpoisempi muistiinpano kuin väljä ei sovi minulle. Jälkimmäinen sulkee pois suuren joukon erilaisia vaatteita yhden kokeilun perusteella. Tarkka havainto puolestaan kertoo, mitä yhdistelmää kannattaa kokeilla seuraavaksi ja mitä osaa siitä haluat mahdollisesti muuttaa.
Rakenna väriyhdistelmä kahdesta tutusta vaatteesta
Värikokeilun voi aloittaa ilman värityyppitestiä. Ota kaksi vaatetta, joista pidät erikseen, ja aseta ne vierekkäin. Metsänvihreä ja luonnonvalkoinen, sininen ja ruskea tai punainen ja harmaa ovat mahdollisia lähtökohtia. Ne eivät ole kaikille sopiviksi määrättyjä yhdistelmiä, vaan esimerkkejä siitä, kuinka pienestä kokeilu voi alkaa.
Katso seuraavaksi, kumpaa väriä näkyy enemmän. Sama huivi tekee tumman takin kanssa pienen väripinnan, mutta samansävyinen mekko hallitsee kokonaisuutta. Jos yhdistelmä tuntuu liian voimakkaalta, pienennä yhden värin osuutta ennen kuin hylkäät sävyn kokonaan. Voimakkuus voi liittyä määrään yhtä paljon kuin valittuun väriin.
Pidä sovituksessa mukana myös kengät ja laukku, joita todella käyttäisit. Niiden värit voivat yhdistää kokonaisuutta tai tuoda siihen uuden painopisteen. Älä etsi täydellistä vastaavuutta jokaisen yksityiskohdan välille, ellei juuri se ole oma tavoitteesi. Läheiset mutta erilaiset sävytkin voivat olla kiinnostava ratkaisu.
Tee vertailu samassa paikassa ja mahdollisimman samanlaisessa valossa. Jos kuvaat yhdistelmät muistiin, älä pidä puhelimen näytön väriä tarkkana kangasnäytteenä. Kuvan tehtävä voi olla muistuttaa yhdistelmästä, jonka olet jo nähnyt itse. Seuraava päätös tehdään vaatteen äärellä, ei pelkästään muokatun tai eri näytöllä katsotun kuvan perusteella.
Kuosin koko ja toistuminen muuttavat vaikutelmaa
Kuosia tarkastellessa kannattaa erottaa sen aihe ja mittakaava. Pieni ruutu ja suuri ruutu voivat olla väreiltään samanlaisia mutta näyttää asussa aivan erilaisilta. Myös kukkakuvio voi muodostaa tiheän pinnan tai muutaman erillisen suuren muodon. Näitä eroja voi tutkia tarvitsematta nimetä kuosin historiallista tyyliä.
Kokeile kuviollisen vaatteen rinnalle ensin yhtä yksiväristä vaatetta. Valitse väri joko kuosista tai omasta tutusta yhdistelmästäsi. Näin näet, haluatko korostaa kuviota vai antaa sen olla rauhallisempi osa kokonaisuutta. Yksivärisen vaatteen ei tarvitse olla musta, valkoinen tai muuten neutraaliksi kutsuttu.

Jos yhdistät kahta kuosia, muuta aluksi vain toista. Pidä esimerkiksi sama raidallinen paita ja sovita sen kanssa kaksi erilaista huivia. Tarkastele kokonaisuutta myös hieman kauempaa: näkyvätkö molemmat kuviot erillisinä, vai muodostavatko ne uuden yhteisen pinnan? Läheltä tutkittu yksityiskohta ja koko asun vaikutelma ovat eri havaintoja.
Kuosin sijoittuminen vaatteessa voi olla yhtä kiinnostavaa kuin itse kuvio. Katso, jatkuuko se taskun yli, katkeaako se saumassa tai vaihtaako se suuntaa. Voit pitää juuri tästä rikkoutumisesta tai toivoa yhtenäisempää pintaa. Kumpikaan mieltymys ei tarvitse tuekseen lupausta siitä, että kuvio muuttaisi vartalon oikeanlaiseksi tai vääränlaiseksi.
Kerrosta vaatteita käyttötilanteen ehdoilla
Kerrostamisen kokeilussa kannattaa aloittaa kahdesta kerroksesta ja lisätä kolmas vasta sitten. Pue esimerkiksi tuttu paita neuleen alle ja tarkista kaulus, hihat ja helma. Missä kohtaa alempi kerros näkyy? Haluatko sen näkyvän juuri siinä vai jäikö se esiin sattumalta?
Testaa käden nostamista, istumista ja takin pukemista. Jos kangas kasaantuu kainaloon tai hiha kiertyy, ongelma koskee juuri tätä yhdistelmää. Sitä ei tarvitse ratkaista valitsemalla automaattisesti kaikkea suurempana tai pienempänä. Toinen hihan muoto tai ohuempi välikerros voi antaa erilaisen tuloksen.
Ajattele myös päivän aikana tapahtuvaa riisumista. Jos ulkotakin alla on kokonaisuus, jonka jokainen osa on välttämätön halutulle ilmeelle, lämpimässä sisätilassa voi tulla hankalaa. Kokeile asua ilman yhtä kerrosta jo kotona. Näin tiedät, miltä se näyttää ja tuntuu silloin, kun et tarvitse kaikkia vaatteita yhtä aikaa.
Kerrostaminen voi olla myös värin tai kuosin näyttämistä pieninä alueina. Kauluksen reunus, hihansuu tai helma voi muodostaa oman rytminsä. Valitse kuitenkin ensin yksi näkyvä kohta, jota haluat tutkia. Jos muutat kaikkia kerroksia ja asusteita samalla kertaa, on vaikeampi huomata, mikä yksittäinen ratkaisu teki kokonaisuudesta sinulle mieluisan.

Asuste tuo asuun uuden painopisteen
Asusteiden vertailussa voi pitää muun asun samana. Kokeile esimerkiksi huivia ensin kaulalla ja sitten kokonaan ilman huivia. Tarkastele, siirtyykö huomio eri kohtaan tai muuttuuko kauluksen näkyvyys. Asusteen lisääminen ei ole pakollinen viimeinen vaihe, vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa.
Hatussa huomioi peilikuvan lisäksi tavallinen käyttö. Katso, näetkö sen kanssa esteettä ja miten se toimii takin hupun tai kauluksen kanssa. Korvakorun kohdalla puolestaan voit tarkistaa, tarttuuko se huiviin. Nämä ovat yksittäisen yhdistelmän käytännön kysymyksiä, eivät yleisiä sääntöjä siitä, kenelle mikäkin asuste sopii.
Laukun kohdalla kokeile sitä tyhjänä katsomisen lisäksi niillä tavaroilla, joita tavallisesti kannat. Taskujen järjestys, sulkeminen ja kantotapa voivat vaikuttaa siihen, haluatko käyttää laukkua. Pieni näyttävä laukku voi olla mieluisa yhteen tilaisuuteen, vaikka se ei korvaisi arjen tavaroille tarkoitettua laukkua.
Jos haluat kokeilla näyttävämpää asustetta, voit sovittaa lainattua vaihtoehtoa luvalla ennen hankintaa. Palauta kokeilun jälkeen mieleen, piditkö itse esineestä vai sen tuomasta mittakaavasta. Jälkimmäistä voi ehkä toteuttaa jo omistamallasi asusteella. Näin kokeilu tuottaa tietoa omasta mieltymyksestä eikä pelkästään uutta ostoslistaa, joka täytyisi saada valmiiksi.
Minihameen historia ei palaudu yhteen keksijään
Victoria and Albert Museumin minihamehistoria tarkentaa tuttua kertomusta Mary Quantista. Museon mukaan helmojen lyheneminen oli vähittäinen prosessi, johon vaikuttivat myös Lontoon katutyyli ja laajempi kulttuurinen muutos. Quant oli keskeinen hahmo, mutta yksinkertainen yhden keksijän tarina jättää osan kehityksestä näkymättömiin.
Museo rinnastaa säilyneitä vaatteita ja aikakauden valokuvia. Vuoden 1964 esimerkeissä helma saattoi vielä ulottua polveen, ja hyvin lyhyet mallit vakiintuivat myöhemmin. Myös käyttäjät lyhensivät jo hankkimiensa mekkojen helmoja. Säilynyt esine ei siksi aina ole täysin samassa muodossa kuin ostohetkellä.
Tämä on hyödyllinen muistutus tyylikuvien lukemiseen. Yhden vuosiluvun alle mahtuu useita helmanpituuksia ja eri tavoin pukeutuvia ihmisiä. Kun etsit historiallista inspiraatiota, lue kuvan tai esineen tiedot äläkä päättele koko vuosikymmenen pukeutumista yhdestä tunnetusta kuvasta.
Omaan käyttöön voit poimia esimerkiksi suoran linjan tai lyhyemmän helman ilman, että jäljittelet kokonaista aikakausiasua. Historiallinen tutkiminen ja oma sovitus ovat eri tehtäviä: ensimmäisessä selvitetään, mitä aineisto kertoo, toisessa kokeillaan, mitä itse haluaa käyttää. Niiden yhdistäminen tekee inspiraatiosta täsmällisempää ja jättää silti tilaa omalle ratkaisulle.
Art deco yhdisti geometriaa ja erilaisia pintoja
V&A:n art deco -katsaus tarkastelee 1920- ja 1930-lukujen vaatteita ja koruja kokoelmaesineiden kautta. Esimerkeissä muoto, leikkaus ja yksityiskohdat liittyvät toisiinsa. Tyylisuunta ei näyttäydy vain yhtenä koristekuviona, jonka voisi liittää mihin tahansa vaatteeseen.
Jeanne Lanvinin violetissa satiinisessa iltapuvussa museo kiinnittää huomion suureen geometriseen kaulukseen. Sen rinnakkaiset tikkaukset sekä vahvistavat rakennetta että koristavat sitä. Yksityiskohta osoittaa, kuinka sama näkyvä ratkaisu voi olla yhtä aikaa rakenteellinen ja visuaalinen.
Toisenlaisen esimerkin tarjoaa vuonna 1926 tehty tennismekko. Valkoisen pellavan, vihreiden aplikaatioiden, neliömäisen pääntien ja laskosten yhdistelmä tuo geometriaa käyttövaatteeseen. Museo käsittelee lisäksi Raymond Templierin koruja, joissa pelkistetyt abstraktit muodot liittyivät modernin kaupunkikulttuurin vaikutteisiin.
Katsauksen avulla voi harjoitella yksityiskohdan seuraamista materiaalista toiseen. Valitse vaikka suorakulmainen muoto ja katso, miten se näkyy kauluksessa, kuosissa ja korussa. Tämä ei tarkoita museoesineiden kopioimista. Se auttaa huomaamaan, millaisesta rakenteellisesta ajatuksesta itse pitää ja miten sama ajatus voi saada erilaisen koon, pinnan tai käyttötarkoituksen. Esineiden alkuperäiset tiedot säilyvät silti erillään omasta uudesta kokeilusta.
Punkin visuaalinen kieli siirtyi myös huippumuotiin
Metropolitan Museum of Artin PUNK: Chaos to Couture oli vuoden 2013 näyttely, ei nykyinen tapahtumavinkki. Se tarkasteli punkin vaikutusta huippumuotiin 1970-luvun alusta lähtien. Mukana oli alkuperäisiä punkvaatteita ja myöhempiä muotiluomuksia, joiden rinnastus teki vaikutteiden siirtymistä näkyväksi.
Näyttelyn lähtökohtiin kuului itse tekemisen ja mittatilaustyön suhde. Materiaalit, tekniikat ja koristelu jäsensivät kokonaisuutta. Museo tarkasteli muun muassa esineiden yhdistelyä, graffitia ja tarkoituksellista rikkomista visuaalisina keinoina. Näitä ei esitetty vain samanarvoisina irrotettavina koristeina, vaan osana tyylin historiaa.
Esimerkki auttaa kysymään, mitä tapahtuu, kun alakulttuurin merkki siirtyy kaupalliseen kokoelmaan. Ulkonäössä voi säilyä tunnistettava piirre, vaikka käyttäjä, hinta, valmistustapa ja tilanne vaihtuvat. Pelkkä samannäköisyys ei tee kahdesta vaatteesta samaa kulttuurista esinettä.
Kun tutkit tällaista tyyliä, etsi kuvan lisäksi tietoa tekijästä ja yhteydestä. Voit pitää pinnan rosoisuudesta tai epäsymmetriasta, mutta niihin liittyvän historian tunteminen syventää havaintoa. Oma pukeutuminen saa silti olla valikoivaa. Koko tyylin tai siihen liitetyn elämäntavan omaksuminen ei ole edellytys sille, että tutustuu sen muotokieleen ja ymmärtää lainaamisen eri tasoja.
Muodin näkyvyyttä rakennetaan myös viestinnällä
Muotikuva ei päädy yleisön eteen pelkästään vaatteen suunnittelun kautta. Juni-toimiston esittelyssä Martta Louekarin työ kytketään viestintään ja PR:ään muodin, muotoilun ja arkkitehtuurin aloilla. Toimisto kertoo keskittyvänsä brändin ja viestinnän kehittämiseen. Tämä on yrityksen oma kuvaus toiminnastaan.
Esittely mainitsee Louekarin kansainväliset hankkeet sekä työskentelyn World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeessa. Siinä hänen vastuulleen kuvataan arkkitehtuuriin ja muotiin liittyneitä aloitteita. Päivätty tehtävä kertoo yhdestä uran vaiheesta, eikä sitä pidä lukea nykyiseksi hankkeeksi.
Tällainen taustatieto avaa yhden näkökulman siihen, miksi muotia kannattaa tarkastella myös tuotannon ja viestinnän työnä. Suunnittelijan, viestijän ja julkaisijan tehtävät ovat erilaisia. Kun luet alan henkilön haastattelua, katso, mistä roolista hän puhuu ja mitä kokemusta hän kuvaa.
Voit tehdä saman tarkennuksen omassa inspiraation keräämisessäsi. Merkitse kuvan yhteyteen, onko se suunnittelijan mallistoesittely, toimituksellinen juttu vai yrityksen oma esittely. Erottelu ei ratkaise sitä, pidätkö kuvasta. Se auttaa muistamaan, mitä varten aineisto on tehty ja millaisen näkökulman se tarjoaa muodin tyylisuuntiin, tekijöihin ja niistä käytävään keskusteluun.
Tunnista kaupallinen sisältö ennen tuotesuositusta
Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohje korostaa, että mainoksen täytyy olla tunnistettavissa mainokseksi. Vaikuttajamarkkinoinnissa kaupallinen yhteistyö on merkittävä selkeästi julkaisun alussa ja mainostava yritys on kerrottava. Vaatteita esittelevä sisältö voi näyttää tavalliselta arjen julkaisulta, vaikka sen tarkoitus on kaupallinen.
Kuluttajana voit erottaa kaksi kysymystä: pidänkö yhdistelmästä ja haluanko juuri mainostetun tuotteen? Ensimmäiseen vastaaminen ei edellytä myöntävää vastausta toiseen. Kuvasta löytyvä väriyhdistelmä voi kiinnostaa, vaikka vaatteen hinta tai malli ei olisi omiin tarpeisiisi sopiva.
Katso myös, onko suosituksessa kyse yksittäisestä käyttökokemuksesta vai tuotetta koskevasta väitteestä. KKV:n mukaan markkinoinnissa käytettävien yksityishenkilöiden lausuntojen tuoteominaisuuksien ja vaikutusten pitää olla osoitettavissa myös yleisellä tasolla. Henkilökohtainen innostus ei korvaa tällaista näyttöä.
Älä siis anna tuttuuden ratkaista hankintaa yksin. Kirjaa kiinnostavasta tuotteesta yksi tarkistettava kysymys, esimerkiksi mistä sen ilmoitettu ominaisuus käy ilmi. Palaa vastaukseen rauhassa tuotetiedoissa. Voit jatkaa saman vaikuttajan seuraamista ja nauttia hänen tyylistään samalla, kun arvioit kaupallisen ehdotuksen erillisenä päätöksenään.
Lue tuotteen koostumus ja hoito ennen valintaa
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n tuotemerkintäohje kertoo kuitusisällön olevan pakollinen tieto tekstiilituotteissa. Kuidut ilmoitetaan prosenttiosuuksien mukaisessa järjestyksessä virallisilla nimillä. Tuotteen alkuperämaan ilmoittaminen on puolestaan ohjeen mukaan vapaaehtoista. Brändin kotimaa ja vaatteen valmistusmaa eivät siksi ole sama luettava tieto.
Koostumus ja hoito-ohje vastaavat eri kysymyksiin. Ensimmäinen kertoo kuitusisällöstä, toinen tuotteen käsittelystä. Älä siirrä yhden vaatteen pesutapaa automaattisesti toiseen vain siksi, että niissä mainitaan sama kuitu. Tarkista juuri sen vaatteen ohje, jota olet valitsemassa tai huoltamassa.
Järjestön hoito-ohjeiden esittelyssä symbolien järjestys on vesipesu, valkaisu, rumpukuivaus, silitys ja kemiallinen pesu. Hoito-ohje voidaan antaa myös sanallisesti. Jos merkintä on sinulle epäselvä, selvitä se ennen käsittelyä sen sijaan, että kokeilisit arvaamalla.
Hankintaa pohtiessa kysy, onnistuuko vaatteen vaatima huolto omassa arjessasi. Kaunis mutta hankalasti hoidettava vaate voi sopia erityiseen käyttöön, vaikka se ei palvelisi usein käytettävänä arkivaatteena. Päätös koskee silloin omaa käyttöäsi, ei sitä, onko tietty materiaali tai tyyli kaikkien muidenkin tarpeisiin hyvä tai huono.
Pelkistetty ulkonäkö ei todista ympäristöhyötyä
Minimalistinen ilme on esteettinen valinta. Se ei yksin kerro tuotteen ympäristövaikutuksista sen enempää kuin vihreä väri tai luontokuva. KKV:n ympäristöväiteohje neuvoo tarkastelemaan täsmällisiä perusteluja ja sitä, mitä väite oikeastaan koskee. Yrityksellä pitää olla näyttöä käyttämiensä väitteiden tueksi. Brändien julkaisemien tietojen vertailua syventää vaatemerkkien vastuullisuusväitteiden arviointiopas.
Erota esimerkiksi pakkausta koskeva tieto koko vaatetta koskevasta vaikutelmasta. Samoin yhden materiaaliosuuden ominaisuus ja koko valmistusketjun arvio ovat eri asioita. Markkinoinnista pitäisi käydä selvästi ilmi, liittyykö väite koko tuotteeseen, sen osaan vai tiettyyn yrityksen toimintaan.
Käytännöllinen kysymys on, mistä väitteen lisätiedot löytyvät ja ymmärrätkö niiden sisällön. Jos perustelu puuttuu, jätä asia avoimeksi. Sinun ei tarvitse keksiä tuotteen puolesta myönteistä selitystä tai päätellä yhtä puuttuvaa tietoa koko yrityksen kaikkien toimintojen arvioksi.
Tyylimieltymyksen voi ilmaista ilman ympäristöperustelua: pidän tämän vaatteen selkeästä muodosta. Ympäristöväite puolestaan tarvitsee omaa näyttöään. Kun nämä pidetään erillään, värikäs, koristeellinen tai pelkistetty asu voidaan arvioida samoilla kysymyksillä. Visuaalisesta tyylistä ei muodostu oikotietä ominaisuuksiin, joita ei voi nähdä pelkästä kuvasta tai päätellä malliston tunnelmasta.
Kokoa pienestä vaatejoukosta erilaisia kokonaisuuksia
Valitse kokeiluun kolme yläosaa ja kaksi alaosaa, jotka ovat jo käytössäsi. Niistä muodostuu laskennallisesti kuusi yhdistelmää ennen kenkiä ja muita osia. Kaikkien ei tarvitse toimia yhtä hyvin. Tarkoitus on nähdä, mitkä yhdistelmät todella haluat pukea päällesi, eikä kasvattaa mahdollisten asujen lukua paperilla.
Sovita ensin jokainen yläosa saman alaosan kanssa. Näin vertailussa vaihtuu vain yksi osa. Kirjaa lyhyesti, mikä toimii: kaulus näkyy sopivasti, helma jää haluamaasi kohtaan tai kokonaisuus tuntuu mukavalta istuessa. Vaihda sitten toinen alaosa ja tutki, pysyykö sama havainto vai muuttuuko se.
Jos yksi vaate jää kaikkien yhdistelmien ulkopuolelle, selvitä syy ennen jatkopäätöstä. Ehkä se kuuluu eri käyttötilanteeseen eikä tähän pieneen kokeiluun. Tai saatat tarvita sen kanssa toisenlaisen kengän, joka sinulla jo on. Vaate ei muutu tarpeettomaksi vain siksi, ettei se sovi juuri valittuun viiden vaatteen joukkoon.
Voit lopuksi nimetä kaksi valmista kokonaisuutta seuraavaa viikkoa varten. Tämä on eri tehtävä kuin koko vaatekaapin karsiminen tai uuden yhtenäisen tyylin rakentaminen. Pieni rajattu vertailu näyttää käytännössä, miten samat vaatteet toimivat eri yhdistelmissä ja missä kohtaa oma mieltymyksesi tulee näkyväksi.
Tee kuvamuistiinpano, josta löydät oman havaintosi
Jos tallennat asukuvia omaa käyttöä varten, lisää kuvan rinnalle yksi lause. Pelkkä kuvakansio voi kasvaa nopeasti, mutta lause kertoo, miksi kuva kiinnosti. Esimerkiksi pidän tässä takin ja housun samanpituisilta näyttävistä väripinnoista on täsmällisempi merkintä kuin ihana tyyli.
Pidä erillään kuva, jota ihailet, ja yhdistelmä, jonka olet itse sovittanut. Voit merkitä jälkimmäiseen, missä tilanteessa käytit sitä ja mitä haluaisit seuraavalla kerralla muuttaa. Näin muistiinpanoihin kertyy myös omasta käytöstä saatua tietoa eikä pelkästään muiden luomia ihannekuvia.
Jos teet saman asun vertailukuvia, kuvaa ne mahdollisimman samanlaisesta suunnasta. Rajaa vertailu vaatteen näkyviin eroihin sen sijaan, että arvioisit omaa ulkonäköäsi kokonaisuutena. Tavoite voi olla vain selvittää, pidätkö enemmän avoimesta vai suljetusta takista tai kahdesta erilaisesta huivin asennosta.
Palaa kuviin myöhemmin ja poista ne, joista et enää saa käyttökelpoista ideaa. Jätä näkyviin ne havainnot, joiden pohjalta olet todella kokeillut jotakin. Oman tyylin työvälineeksi riittää pieni, ymmärrettävä kokoelma. Sen ei tarvitse muistuttaa muotilehteä, sisältää kaikkia tyylisuuntia tai osoittaa, että olet seurannut jokaisen uuden kauden ehdotuksia.