maanantai , 20 toukokuun 2024
perinteiset suomalaiset ammatit

Perinteiset Suomalaiset Ammatit – Katoavat Käsityöt

Suomalainen kulttuuriperintö on rikas ja monimuotoinen, mutta muuttuva maailma asettaa haasteita perinteisten suomalaisten ammattien säilymiselle. Katoavat käsityöt ovat osa tätä perintöä, edustaen ammattien historiaa, jonka juuria on vaalittu sukupolvesta toiseen. Nykyaika tuo tullessaan sekä mahdollisuuksia että uhkia; mihin suuntaan perinteiset suomalaiset ammatit ovat siirtymässä, ja kuinka varmistamme, että suomalaiset käsityöläiset säilyttävät paikkansa yhteiskunnassamme?

Tunnustamalla suomalaisen kulttuuriperinnön ainutlaatuisuuden ja ymmärtämällä kansakuntamme historiallisen käsityötaidon merkityksen, voimme rakentaa sillan menneisyyden ja tulevaisuuden välille. On aika ottaa askelia käsityöperinteen suojelemiseksi ja sen sovittamiseksi osaksi modernia maailmaa.

Perinteisten ammattien merkitys suomalaiselle identiteetille

Suomalainen käsityöperinne

Perinteiset ammatit ovat syvällä suomalaisessa identiteetissä, juurtuen pitkälle historiaamme ja heijastaen kulttuuriperintömme rikkautta. Ne eivät ole pelkästään ammatteja, vaan osa laajempaa tarinaa siitä, miten suomalainen yhteiskunta on kasvanut ja kehittynyt. Käsityöläiset ovat perinnetaitojen säilyttäjinä olleet keskeisessä roolissa tässä kehityksessä, luoden esineitä ja rakenteita, jotka ovat elintärkeitä niin arjessa kuin juhlassa.

Kulttuuriperintömme juuret

Käsityön arvostus ja perinteiden vaaliminen ovat olennainen osa suomalaista identiteettiä. Ne ovat vahvistaneet yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaleimaisuutta, mikä näkyy selvästi niin kansallisissa juhlapäivissä kuin arjen käytänteissä. Käsityöläisten työ on antanut merkittävän panoksen suomalaiseen kulttuuriperintöömme, varmistaen ainutlaatuisten traditioiden säilymisen ja siirtymisen sukupolvelta toiselle.

Käsityöammatit suomalaisen yhteiskunnan historiassa

Historiamme varhaisimmista vaiheista alkaen käsityöläiset ovat muovanneet suomalaista yhteiskuntaa. Puusepät, räätälit, sepät ja monet muut ammattikunnat ovat luoneet kestäviä ja kauniita esineitä, jotka ovat elämän perusta niin käyttötavaroina kuin taiteellisina saavutuksina. Käsityöläiset eivät ainoastaan säilyttäneet perinnetaitoja, vaan rikastuttaneet niitä omilla innovaatioillaan, luoden perinteen, joka on sekä muuttumaton että jatkuvasti kehittyvä.

Käsityöläisten asema yhteiskunnassa vuosien varrella

Käsityöläisten asema yhteiskunnassa

Käsityöläisten asema on heijastanut syvällisesti yhteiskunnallista muutosta ja näkemys heidän roolistaan on elänyt ajan virrassa. Eri aikakausina, perinteiset suomalaiset ammatit olivat paikallisyhteisöjen elinehtoja, sillä käsityöläiset toimittivat tarpeelliset tuotteet ja palvelut arjen pyörittämiseen. Teollistumisen myllerryksessä monet näistä ammateista joutuivat uudelleenarvioinnin kohteeksi, ja monet taidot ovat vaarassa unohtua kokonaan.

Kulttuuriperinnön vaaliminen nykypäivänä edellyttää, että ymmärretään käsityöläisen työn arvo sekä pitkäikäisten taitojen merkitys nyky-yhteiskunnan rakentamisessa. On tärkeää, että nämä ammatit eivät ainoastaan säily historian lehdillä, vaan ne sopeutetaan vastaamaan nykyisiä tarpeita, tarjoten elinkeinoja ja elämäntapaa, joka kannustaa perinteen jatkumista.

  • Ammattien periytyminen sukupolvelta toiselle
  • Koulutus ja työpajatoiminta käsityöläisammatteihin
  • Teollistumisen mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet
  • Uudet markkinat ja käsityöammattien nykyaikaistaminen
  • Käsityöläisten yhteisöt ja niiden rooli kulttuuriperinnön vaalimisessa

Käsityöläisammatit tarvitsevat yhteiskunnallista tunnustusta ja tukea jatkuvien muutosten keskellä. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme säilyttää osan kansallisesta omaisuudestamme ja varmistaa, että käsityöläisten asema yhteiskunnassa säilyy arvostettuna ja elinvoimaisena tulevaisuudessakin.

Perinteiset suomalaiset ammatit katoamassa – syyt ja seuraukset

Perinnetaitojen katoaminen suomalaisista ammateista

Kykenemmekö säilyttämään sukupolvien ketjussa välittyneet taidot, vai onko teknologinen kehitys ja globalisaatio niiden surma? Tämä on kysymys, joka huolestuttaa monia perinteisten ammattien parissa työskenteleviä.

Teknologian vaikutus perinnetaitoihin

Yksi suurimmista syistä perinnetaitojen katoamiseen on teknologinen kehitys. Teollinen vallankumous aloitti muutoksen, jonka nykyaikainen automatisaatio ja digitaaliset järjestelmät ovat vain kiihdyttäneet. Monet perinteiset suomalaiset ammatit, jotka perustuvat käsillä tekemiseen ja henkilökohtaiseen taituruuteen, ovat nyt uhattuina, koska koneet pystyvät valmistamaan tuotteita nopeammin, halvemmin ja usein myös tarkemmin.

Globalisaation rooli käsityöammattien muutoksessa

Globalisaatio on toinen merkittävä tekijä, joka muokkaa käsityöammattien maisemaa. Kuluttajat ympäri maailmaa pystyvät hankkimaan tuotteita mistä päin tahansa, ja paikalliset käsityöläiset joutuvat kilpailemaan globaalien markkinoiden kanssa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa perinnetaitojen katoaminen on nopeutunut, ja monet sukupolvesta toiseen siirtyneet ammattitaidot ovat jäämässä historiaan.

Yhteiskunnan tulee tunnustaa tämä kehitys ja tehdä päätöksiä, jotka tukevat perinteisten ammattien suojelua ja moderneihin tarpeisiin sovittamista. Vain siten voimme varmistaa, että meille niin arvokas osa kulttuuriperintöämme ei häviä.

Perinnekäsityön merkitys nyky-yhteiskunnassa

Perinnekäsityön merkitys nyky-yhteiskunnassa

Suomalainen käsityöperinne kantaa mukanaan vuosisatojen ajan kerääntyneitä taitoja, tunnetun historiaa ja syvällä kansakunnan kulttuurissa juurtuvia arvoja. Perinnekäsityöllä – olipa kyseessä sitten puuntyöstä, tekstiilityöstä tai muu perinteinen tekniikka – on tärkeä sija suomalaisten identiteetissä ja nyky-yhteiskunnassa.

Käsityöperinteen syvempi ymmärtäminen ja sen tuominen osaksi tämän päivän arkea luo siltaa menneisyyden ja tulevaisuuden välille. Taidon tunnistaminen ja arvostaminen on keino varjella arvokasta kulttuuriperintöämme jälkipolville. Lisäksi, käsin valmistettujen tuotteiden kysyntä on kasvussa, mikä osoittaa kuluttajien kunnioitusta ja kaipuuta ainutlaatuiseen, kestävään ja yksilölliseen tuotantoon.

Perinteiset suomalaiset rakennustaidot, kuten hirsirakennustaiteen mestariteokset, ovat korvaamaton osa kansallista identiteettiämme. Nämä taidot inspiraatiota suunnittelijoille ja arkkitehdeille, ja niitä tulisi hyödyntää nykyaikaisessa rakentamisessa, yhdistäen perinteet ja nykyajan kestävän kehityksen tavoitteet.

  1. Käsityön merkitys suomalaisuuden ilmentäjänä
  2. Kulttuurimme ylläpitäjänä toimivat käsityöläiset
  3. Suomalaisten käsityötaitojen soveltaminen nykyajan tarpeisiin

Nyky-yhteiskunta on paikka, jossa historia ja perinteet kohtaavat modernin elämänmenon. Se on myös areena, jolla perinnekäsityön ainutlaatuisuus ja arvo tulee näkyvämmäksi sekä arvostetummaksi. Juuri nyt on aika ymmärtää ja korostaa perinnekäsityön merkitystä kulttuurimme säilyttäjänä ja tulevaisuuden rakentajana.

Sukupuoliroolit ja niiden muutos käsityöammatteissa

sukupuolineutraali käsityön opetus

Käsityöammatit ovat läpikäyneet merkittävän muutoksen, kun sukupuoliroolit ovat ajan saatossa heikentyneet. Muutos kohti sukupuolineutraalia lähestymistapaa näkyy erityisesti koulumaailmassa, jossa oppilaita kannustetaan osallistumaan kaikenlaiseen käsityöhön sukupuolesta riippumatta. Tämä kehitys on osa laajempaa yhteiskunnallista liikehdintää, joka pyrkii murtamaan perinteisiä sukupuolirooleja ja edistämään tasa-arvoa.

Muutos kohti sukupuolineutraalia käsityön opetusta

Sukupuolineutraali käsityön opetus on nykypäivänä tavoite, jota tavoitellaan aktiivisesti. Vuonna 1970 tehdyn komiteamietinnön myötä on pyritty kehittämään opetuskäytäntöjä, jotka sallisivat kaikkien oppilaiden osallistumisen sekä teknisen työn että tekstiilityön oppitunneille. Vaikka täydellinen sukupuolineutraalius käsityön opetuksessa on haasteellista saavuttaa, merkittäviä edistysaskeleita on otettu käsityöopetuksen monipuolistamisessa.

Peruskoulun opetussuunnitelman vaikutus

Peruskoulun opetussuunnitelman uudistukset ovat olleet keskeisessä roolissa sukupuoliroolien murehtimisessa käsityöammatteissa. Opetussuunnitelmat ovat siirtyneet yhä enemmän kohti monimateriaalista oppiainetta, joka ei rajoita sukupuolen perusteella. Tämän seurauksena oppilaat saavat mahdollisuuden tutustua kattavasti molempiin käsityön sisältöihin, ohjaamaan heidän tulevaisuuden ammatinvalintojaan ilman perinneammattien sukupuolijakauman rajoituksia. Näemme kuinka nämä muutokset vaikuttavat positiivisesti sukupuoliroolien käsitykseen laajemmin yhteiskunnassa.

Käsityöopetuksen rooli ammattien säilymisessä

Käsityöopetuksen tärkeys

Käsityöopetuksen merkitys nykyaikaisessa yhteiskunnassamme on korvaamaton, kun puhutaan perinteisten ammattitaitojen siirtämisestä sukupolvelta toiselle sekä uusien käsityöläisten koulutusmenetelmien kehittämisestä. Käsityöopetus luo siltaa menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, tarjoten paitsi tietoa suomen käsityöläisten historiasta, myös välttämättömiä taitoja perinteen vaalimiseen ja modernin yhteiskunnan tarpeisiin.

Käsityön opetuksen haasteet ja mahdollisuudet

Käsityöopetuksen nykyiset haasteet heijastavat tarvetta yhdistää ikivanhoja valmistustapoja ja modernia teknologiaa. Digitalisaatio ja uudet valmistusmenetelmät tarjoavat mahdollisuuksia kehittää käsityöläisten koulutusta entistä monipuolisemmaksi. Samalla käsityöopetuksen tulee säilyttää syvällinen yhteys perinteisiin työtapoihin ja kulttuurisiin arvoihin, jotka ovat olennaisia ammattitaidon ylläpitämisessä.

Ammattien historian vaaliminen opetuksessa

Käsitöiden harjoittaminen on osa meidän kulttuurista identiteettiämme ja kouluissa annettava käsityöopetus on keskeisessä roolissa tämän identiteetin ylläpitämisessä ja rikastuttamisessa. Opetussuunnitelmiin integroitu, suomen käsityöläisten historia avaa oppilaille ovet ymmärtää käsityötaitojen syvällistä merkitystä ja käsityöläisten elämäntapaa. Käsityön opetuksessa ammattien historiaa vaalimalla vahvistamme perinteen jatkuvuutta ja kunnioitamme menneiden sukupolvien työtä.

  • Miten historiallista tietämystä voidaan hyödyntää käsityöopetuksessa
  • Perinteisen käsityöläistaidon yhdistäminen nykyoppilaiden arkeen ja kiinnostuksen kohteisiin
  • Käsityöperinteen arvon välittäminen nuoremmille sukupolville

Perinteiset suomalaiset rakennustaidot – uhanalainen osaaminen

Perinteiset suomalaiset rakennustaidot

Suomen rakennuskulttuuri on ainutlaatuinen yhdistelmä historiaa, luontoa ja osaamista, jossa perinteiset rakennustaidot ovat olennaisessa roolissa. Hirsirakentamisen kaltainen taito on esimerkki arkkitehtonisesta perinteestä, joka kuvastaa suomalaista maisemaa ja elämäntapaa. Nämä osaamiset, jotka nykyään luokitellaan uhanalaisiksi käsityötaidoiksi, tarvitsevat kiireellisiä toimia säilyäkseen ja siirtyäkseen tuleville sukupolville.

Perinteen säilyttäminen on keskeinen teema, kun puhutaan koko kansakunnan identiteetin vaalimisesta. Vanhojen rakennusmenetelmien vaaliminen ja niiden ylläpitäminen eivät ole vain estetiikan ja historian harrastus, ne ovat elintärkeitä kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön kannalta.

Arkkitehtonisen perinteen säilyttäminen

Arkkitehtonisen perinnön säilyttämisen kannalta on tärkeää ymmärtää eri aikakausien rakennustapojen erityispiirteet ja niiden merkitys suomalaiselle kulttuurille. Erilaiset puurakennusperinteet ja muut rakennustaidot tarjoavat syvällisen katsauksen mennytten aikojen elämänmenoon ja ympäristön kunnioitukseen.

  • Säilyttämistoimenpiteiden kohdentaminen erityisesti perinteisiin rakennusmateriaaleihin ja -tekniikoihin
  • Käsityöläiskoulutuksen kehittäminen ja tukeminen
  • Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten suojelu ja huolenpito
  • Tietoisuuden lisääminen perinteisten rakennustaitojen vaikutuksista nykyarkkitehtuuriin

Uhanalaisten käsityötaidoissa kuten hirsirakentamisessa yhdistyvät traditionaalinen estetiikka ja nykypäivän vaatimukset ekologisuudelle ja kestävälle kehitykselle. Suomalaisten käsityöläisten ja suunnittelijoiden on tärkeää työskennellä yhdessä näiden taitojen säilyttämiseksi, tuoden perinteen taitavia käsiä ja modernia teknologiaa yhteen.

Perinteiset käsityöammatit nykypäivän valossa

Perinteisten käsityöammattejen uudelleenarvostus

Tänä päivänä suomalaiset perinteiset käsityöammatit eivät ole vain historiaa, vaan ne elävät ja hengittävät keskuudessamme, adaptoituen uusiin olosuhteisiin ja mahdollisuuksiin. Nykypäivän käsityöammatit edustavat kulttuurimme ydintä, sillä ne yhdistävät menneen ajan perinteitä moderniin muotoiluun ja ekologisiin arvoihin.

Käsityöläisten rooli uudenolutuotannossa

Yksi erityisen mielenkiintoinen esimerkki käsityöläisten taidon soveltuvuudesta nykyaikaan on uudenolutuotanto. Pienpanimoiden nousu on tuonut mukanaan paitsi laadukkaita oluita, myös osoituksen siitä, että perinteiset valmistusmenetelmät ja käsityöläisen tarkkuus ja omistautuminen ovat arvostettuja tässä ajassa. Käsityöläisten rooli uusien oluiden, makujen ja tuotantotapojen kehittämisessä on korvaamatonta, ja kuluttajat ovat valmiita maksamaan laadusta sekä tarinasta, joka jokaiseen pulloon on käsin pantu.

Käsityön merkitys kestävän kehityksen näkökulmasta

Kestävä kehitys ja vastuullinen kulutus ohjaavat nykypäivänä yhä useampia valintojamme, ja käsityöläisellä on tässä tärkeä rooli. Käsityöläisen työ tarjoaa vaihtoehdon massatuotannolle, korostaen käsillä tekemisen taitoa, luonnonmateriaalien suosimista ja tuotteiden pitkää elinkaarta. Kestävän kehityksen näkökulmasta käsityöalan ammatit tuovat paitsi ekologisia etuja, myös kulttuurista rikkautta ja monipuolisuutta talouteen ja työllisyyteen.

Katoavien käsityöläisammattien tallentaminen historiaan

Käsityöperinteiden tallennus

Katoavat käsityöläisammatit kantavat mukanaan aikojen saatossa kertynyttä tietoa ja taitoa, joka on vaarassa kadota pysyvästi. Historiallinen dokumentointi ja käsityöperinteiden tallennus ovat keskeisiä toimia, jotka varmistavat, että käsityöläisten perintö säilyy elävänä tuleville sukupolville. Digitaalinen tallennus, museoiden ja näyttelyiden avulla voidaan taata, että nämä arvokkaat tiedot ja taidot eivät unohdu.

Seuraavat askeleet tulisi ottaa käsityöläisammatteihin liittyvän tiedon säilyttämiseksi:

  • Perinteisten työmenetelmien ja työkalujen digitointi.
  • Käsityöläisille ja heidän ammateilleen omistettujen museoiden ja näyttelyiden perustaminen.
  • Yhteiskunnan arvostuksen kasvattaminen käsityöläisammatteja kohtaan.
  • Historiallisten taitojen dokumentointi teoreettisesta ja käytännöllisestä näkökulmasta.
  • Käsityöläisammatteihin liittyvien tarinoiden ja perimätiedon kerääminen ja julkaiseminen.

Käsityöläisten taitoja ei tulisi arvostaa ainoastaan niiden esteettisen tai historiallisen merkityksen vuoksi, vaan myös niiden tarjoamien ratkaisujen ja innovaatioiden kautta, jotka voivat palvella nykypäivän yhteiskuntaa. Katoavien ammattien dokumentointi on tärkeä tehtävä, joka vaatii yhteiskunnan eri tahojen yhteistyötä ja sitoutumista.

Perinteinen puuntyöstö – elävänä pidetty perintö

perinteinen puuntyöstö

Perinteinen puuntyöstö on vahva osa suomalaista kulttuuriperintöä ja muodostaa yhden pilarin identiteettimme perustassa. Puuseppien taidonnäytteet ovat olleet olennainen osa menneisyyttämme, ja ne jatkavat elämäänsä myös tämän päivän moderneissa konteksteissa.

Puusepäntyön historiallinen merkitys

Puusepäntyön historia on kiinteästi kietoutunut suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Vanhastaan puuntyöstötaidot siirtyivät mestarilta oppipojalle, ja tuhansien järvien maassa puusta veistettiin niin arkiesineitä kuin taiteellisesti koristeltuja käyttö- ja koriste-esineitä. Puuntyöstötaitojen arvostus on säilynyt muuttumattomana ja puusepäntyön historia nähdään yhä tärkeänä osana kansallisromantiikan kulta-aikaa.

Käsin tehdyn puutyön kulttuurillinen arvo

Käsin tehdyissä puutöissä yhdistyvät käsityötaidon tarkkuus, luovuus ja pitkäjänteinen työ, jotka ilmentävät suomalaista sisua ja estetiikan tajua. Vaikka perinteinen puuntyöstö on nykyään harvinaisempaa, sen tuotteet – kuten kuksat, loimulautaset ja saunantäkit – ovat kulttuuriperinnön juhlaa ja tuovat esille käsin tehdyn puutyön ainutlaatuisuuden ja arvon.

  • Perinteen merkitys nykypäivän käsityöläisille
  • Puuseppäkulttuurin säilyttämisen haasteet ja mahdollisuudet
  • Käsityön tekniikoiden ja materiaalien kehitys

Kulttuuriperinnön vaaliminen nykypäivänä

Kulttuuriperinnön vaaliminen käsityöyrittäjyydessä

Kulttuuriperintömme on arvokas voimavara, joka yhdistää menneisyyden nykypäivään ja tulevaisuuteen. Nykyaikainen käsityöyrittäjyys ja perinneammatit ottavat nyt uusia muotoja, joissa perinteen arvostus ja alkuperäisen käsityön ymmärrys ovat keskiössä. Tässä yhteydessä käsityöläisten yhteisöt ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa ovat elintärkeitä perinteen vaalimiselle ja juurien tunnistamiselle tämän päivän nopeatempoisessa maailmassa.

Käsityöyrittäjyyden mahdollisuudet

Käsityöyrittäjät ovat nykypäivän kulttuuriperinnön vaalijoiden kärjessä, tuoden menneen ajan taidot ja tuntemukset osaksi nykykuluttajan arkea. Käsityöyrittäjyys ei rajoitu pelkästään perinteisten tuotteiden valmistukseen, vaan tarjoaa mahdollisuuksia myös uudelleen tulkita ja elävöittää perintöä nykypäivän tarpeita ja estetiikan ihanteita vasten. Tässä prosessissa yhdistyvät innovaatio ja syvällinen arvostus menneitä kohtaan.

Käsityöläisten verkostoituminen ja yhteistyö

Käsityöläisten yhteisöt ja niiden keskinäinen verkostoituminen luovat kulttuuriperintömme säilymisen kannalta mittaamattoman arvokkaan pohjan. Moderni yhteistyö esimerkiksi museoiden, koulutuslaitosten ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa luo uudenlaista dynamiikkaa, jossa perinneammatit saavat arvostuksen ja näkyvyyden, mitä ne ansaitsevat. Tämä yhteistyö voi ilmetä esimerkiksi työpajojen, näyttelyiden ja yhteisprojektien muodossa, jotka auttavat turvaamaan ja uudistamaan kulttuuriperintöämme.

  • Avoimet työpajat ja koulutussessiot, jotka edistävät tietoisuutta ja taitoa
  • Verkostoitumistapahtumat, jotka yhdistävät käsityöläisiä ympäri maata
  • Yhteistyö hankkeet, jotka tukevat perinteisten taitojen innovatiivista hyödyntämistä
  • Kulttuuriperinnön sähködiset alustat, jotka tarjoavat näkyvyyttä käsityöläisille ja heidän tuotteilleen

Käsityöammatit maailmalla – Suomalainen sauna ja Penedo

Suomen rajojen ulkopuolella sijaitseva Penedo, pieni pala Suomea Brasiliassa, on oiva esimerkki suomalaisten käsityöammattien maailmalla. Siirtolaiset ovat olleet säilyttämässä suomalaista käsityöperinnettä erityisesti suomalaisen saunan rakentamisen ja käsityöläiselämän muodoissa. Tässä kaukaisessa kolkassa on onnistuttu ylläpitämään suomalaisia arvoja ja estetiikan tunnistettavuutta paikallisista olosuhteista huolimatta.

Penedon suomalaisirtolaiset ja perinnekäsityöt

Penedon suomalaisirtolaiset ovat tehneet merkittävää työtä suomalaisen käsityöperinteen vaalimiseksi. He ovat sovellettuna paikallisia resursseja suomalaiseen muotoiluperinteeseen, luoden ainutlaatuista taidetta, joka kertoo tarinaa kahden kulttuurin sulautumisesta. Yhteisön käsitöissä yhdistyvät brasilialaiset materiaalit ja suomalaisille ominaiset kuviot, jotka kietovat kansallisen identiteettimme eksoottiseen ympäristöön.

Käsityöperinteen vaikutus kansalliseen identiteettiin ulkomailla

Käsityö kantaa mukanaan kansallista identiteettiämme ja luo siltaa menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Penedon suomalaisyhteisö on pysyvä muistutus siitä, kuinka ulkomainen käsityöperinne voi säilyttää ja jopa vahvistaa suomalaista identiteettiä, vaikka eläisimmekin globaalissa maailmassa. Tämä yhteisö osoittaa, kuinka käsityöammatit voivat elää ja hengittää, integroituen paikalliseen ympäristöön säilyttäen silti yhteyden suomalaisiin juuriinsa.

Lue myös

suomalainen kalakulttuuri

Suomalainen Kalakulttuuri – Perinteestä Nykypäivään

Suomalaisen yhteiskunnan sydämessä sykkii vahva yhteys vesistöihimme ja niihin liittyviin perinteisiin. Erityinen asema tässä yhteydessä …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *