Apinalaatikko
Pohjoisen taivas voi tarjota revontulia, mutta niiden näkemistä ei voi varata etukäteen. Onnistuneen retken suunnittelussa erotetaan kolme asiaa: revontuliaktiivisuus, paikallinen näkyvyys ja turvallinen pääsy havaintopaikalle. Hyvä ennuste ei auta, jos pilvet peittävät taivaan tai paluumatka on liian vaativa.
Revontulia voi seurata myös lähellä kotia ja ilman kameraa. Tässä oppaassa etenet ajankohdan ja paikan valinnasta varusteisiin, ennusteiden tulkintaan ja kuvaamisen perusteisiin. Äänekosken, Oulun seudun ja Lapin esimerkit auttavat arvioimaan erilaisia lähtökohtia ilman lupausta tietyn illan näytöksestä.
Miksi revontulia näkyy ja miksi sää silti ratkaisee?
Revontulivalo syntyy yläilmakehässä, kun Maan magneettikentän ohjaamat varatut hiukkaset vuorovaikuttavat ilmakehän atomien ja molekyylien kanssa. Aurinkotuuli ja Maan lähiavaruuden tapahtumat vaikuttavat ilmiöön. Kyse ei ole pakkasen tai maanpinnan sään synnyttämästä valosta.
Pakkanen ei synnytä revontulia. Kylmä ja selkeä yö voi vain tarjota hyvät havainto-olosuhteet. Paksu pilvipeite estää näkemästä pilvien yläpuolella olevaa valoa, ja kaupungin valaistus voi vaikeuttaa heikon kaaren erottamista. Tarkista siis sekä avaruussää että tavallinen sääennuste.
Valitse pimeä vuodenaika ja joustava ilta
Suomessa havainnointi onnistuu pimeinä öinä loppukesän ja kevään välisenä aikana sijainnista riippuen. Pohjoisen valoisina kesäöinä taivas ei tummu riittävästi, vaikka revontuliaktiivisuutta olisi. Syksy ja kevät voivat tarjota mahdollisuuksia ilman talven ankarinta pakkasta.
Myöhäisilta ja keskiyön tienoo ovat hyödyllisiä lähtökohtia suunnitteluun, mutta revontulia voi näkyä muulloinkin. Älä tulkitse kellonaikaa lupaukseksi tai jää odottamaan vain siksi, että ennalta päätetty tunti ei ole täyttynyt. Olosuhteiden muutos ja oma jaksaminen ratkaisevat, kannattaako jatkaa.
Varaa mahdollisuuksien mukaan useampi ilta yhden ainoan yrityksen sijaan. Suunnittele myös vaihtoehto: lyhyt tähtitaivaan katselu, rauhallinen iltakävely tai paluu lämpimään. Retki ei ole epäonnistunut, vaikka taivas ei tarjoa revontulia.
Lapissa mahdollisuudet ovat paremmat, mutta tilasto ei ole ennuste
Ilmatieteen laitoksen mukaan Kilpisjärven leveyspiirillä revontulia havaitaan keskimäärin noin 75 prosenttina pimeistä ja pilvettömistä öistä. Laitos kertoo tilastojen perustuvan pääosin 1990-luvun havaintoihin. Luku kuvaa havainto-olosuhteiltaan sopivia öitä, ei kaikkia matkapäiviä eikä tietyn hotellivieraan onnistumistodennäköisyyttä.
Etelämpänä havaintomahdollisuudet ovat yleensä harvempia, mutta voimakkaan aktiivisuuden aikana revontulia voi näkyä myös eteläisessä Suomessa. Lappi ei siis ole ainoa vaihtoehto. Lähellä sijaitseva tuttu paikka voi olla järkevämpi yhden illan retkikohde kuin pitkä ajomatka epävarman ennusteen perässä.
Lue ennusteita yhdessä, älä vain yhtä numeroa
Kp-indeksi kuvaa geomagneettista aktiivisuutta laajalla alueella. Se voi auttaa hahmottamaan, kuinka etelässä revontulia saattaa näkyä, mutta se ei kerro yksin, mitä juuri omalla havaintopaikallasi tapahtuu. Pilvisyys, pimeys ja paikallinen tilanne on tarkastettava erikseen.
My Aurora Forecastin kaltaiset sovellukset voivat tarjota ennusteita ja ilmoituksia. Tarkista, mitä tieto tarkoittaa, milloin se on päivitetty ja koskeeko se omaa sijaintiasi. Ilmoitus on syy katsoa tilannetta tarkemmin, ei syy ajaa kiireessä vaaralliseen tai tuntemattomaan paikkaan.
Harrastajien tuoreet havainnot ja revontulikamerat täydentävät kokonaisuutta. Kaukaa lähetetty kuva ei silti tarkoita, että sama näkyisi omassa suunnassasi. Katso havainnon aika, sijainti ja sääolosuhteet. Vanha näyttävä kuva voi levitä verkossa uudelleen ilman, että se kertoo tämän illan tilanteesta.
Hyvä havaintopaikka löytyy valoisalla
Etsi paikka, jossa on vähän häiritsevää valaistusta ja avoin näkymä etenkin pohjoiseen. Tiheän metsän keskellä voi olla pimeää, mutta puut peittävät suuren osan taivaasta. Ranta tai aukean reuna voi tarjota paremman näkymän, jos sinne pääsee turvallisesti ja luvallisesti.
Käy paikalla ensin päivänvalossa. Selvitä pysäköinti, kulkureitti, reunat ja pudotukset sekä se, mistä palaat takaisin. Älä pysäköi liikennettä estävästi, mene pihapiiriin tai vahingoita viljelyksiä. Pimeys ei muuta paikan käyttörajoituksia.
Talvella avoin järvenselkä voi näyttää houkuttelevalta, mutta revontulien vuoksi ei pidä lähteä jäälle, jonka turvallisuutta ei ole asianmukaisesti selvitetty. Pysy mieluummin turvallisella rannalla. Virtaavan veden, jyrkänteiden ja liukkaiden rakenteiden lähellä kuva ei ole riskin arvoinen.
Äänekosken ja Oulun esimerkeistä voi oppia paikan arviointia
Visit Äänekosken jutussa Sini ja Pete jakavat paikallisia revontulihavaintojen vinkkejä. Paikallistuntemus voi auttaa löytämään avoimia näkymiä, mutta harrastajan onnistunut ilta ei ole näkyvyystakuu. Tarkista myös mainitun paikan nykyinen käyttö ja olosuhteet.
Lepolanvuoren kaltaisesta näköalapaikasta kannattaa selvittää reitin kunto, mahdollisen tornin käyttömahdollisuus ja turvallisuus pimeällä. Korkealle kiipeäminen ei ole havainnoinnin edellytys. Aloittelijalle helppo paluureitti voi olla tärkeämpi kuin korkein näköalatasanne.
Kalevan vuonna 2018 julkaisemassa Jouni Jussilan revontulijutussa mainittiin Oulun seudulta muun muassa Kuivasjärven ranta ja Koitelinkoski. Ne ovat lähtökohtia paikan arviointiin, eivät yleispäteviä lupauksia parhaasta tai esteettömästä näkymästä. Valaistus ja kulkureitit on tarkistettava nykytilanteessa.
Oulun kaupungin Koiteli-kuvauksen mukaan alueella ei ole talvikunnossapitoa. Koskialue, sillat ja mahdolliset liukkaat kohdat vaativat pimeässä erityistä harkintaa. Valitse omiin taitoihin sopiva reitti tai toinen havaintopaikka; revontuliretki ei edellytä vaativassa maastossa liikkumista.
Pukeudu odottamiseen, älä vain kävelyyn
Paikallaan seisominen kylmettää eri tavalla kuin reipas liikkuminen. Käytä olosuhteisiin sopivia kerroksia, suojaa pää ja kädet sekä varaa jalkineisiin riittävästi tilaa ja lämpöä. Märät vaatteet ja tuuli voivat lisätä kylmettymistä. Vaihda tarvittaessa kuivaa päälle ja pidä lämmittely mahdollisena.
Pakkaa otsa- tai taskulamppu, varavirtaa, juotavaa ja eväitä sekä reittiin sopivat turvallisuusvarusteet. Puhelimen ja kameran akut voivat tyhjentyä kylmässä tavallista nopeammin. Pidä tärkeä varavirta suojassa ja huolehdi, ettet jää pelkän puhelimen varaan reitin löytämisessä.
Kerro retkisuunnitelma ja paluuaika läheiselle, jos lähdet syrjään. Päätä etukäteen, milloin palaat viimeistään. Pitkittyvä odotus, kylmyys tai väsymys ovat syitä lopettaa, vaikka ennuste näyttäisi lupaavalta. Ensimmäisellä retkellä lyhyt ja tuttu reitti on usein hyvä valinta.
Kamera auttaa tallentamaan, mutta silmä näkee eri tavalla
Kamera voi kerätä valoa pidempään kuin silmä ja näyttää heikon revontulen värit selvemmin. Kuva ei siksi aina vastaa suoraan sitä, miltä ilmiö näytti paljain silmin. Tämä ei tee kokemuksesta huonompaa, mutta se auttaa asettamaan odotukset realistisesti.
Tukeva jalusta helpottaa pitkällä valotusajalla kuvaamista. Myös puhelimen yötila voi toimia, kun laite pysyy vakaana ja olosuhteet sopivat sen ominaisuuksiin. Opettele perustoiminnot kotona valoisassa, jotta et joudu etsimään niitä kylmässä sormet kohmeessa.
Säädä kuvaa havaintojen perusteella
Manuaalisessa kuvauksessa valotusaika, aukko ja ISO-herkkyys vaikuttavat yhdessä. Aloita oman kameran yökuvausohjeesta ja ota testikuva. Jos nopeasti liikkuvat muodot puuroutuvat, kokeile lyhyempää valotusta. Jos kuva jää liian tummaksi, muuta yhtä asetusta kerrallaan ja tarkista vaikutus.
Tarkennus voi olla pimeässä vaikeaa. Tarkista tähden tai muun kaukaisen kohteen terävyys suurennetusta kuvasta sen sijaan, että luottaisit vain objektiivin ääretön-merkintään. Käytä tarvittaessa ajastinta tai kaukolaukaisua laukaisutärähdyksen vähentämiseksi. Yhtä kaikkiin kameroihin ja revontuliin sopivaa asetussarjaa ei ole.
Sommittele kuvaan halutessasi maisemaa, mutta älä siirry vaaralliseen kohtaan etualan vuoksi. Vältä muiden kuvaajien häikäisemistä ja suuntaa oma valo alas silloin, kun turvallinen liikkuminen sen sallii. Ota välillä katse pois näytöstä: kaikkea ei tarvitse tallentaa.
Majoitus ja opastettu retki: mitä kannattaa kysyä?
Lasikattoinen majoitus voi helpottaa taivaan seuraamista lämpimästä, mutta lasi, sisävalot, pilvet ja näkymän suunta vaikuttavat kokemukseen. Selvitä, mitä majoitus todella tarjoaa ja pääseekö tarvittaessa myös ulos turvalliseen havaintopaikkaan. Revontuliniminen tuote ei takaa revontulia.
Opastetulta retkeltä voi kysyä kuljetuksesta, varusteista, ryhmäkoosta, reitin vaativuudesta ja huonon sään toimintatavasta. Tarkista myös peruutusehdot. Opas voi auttaa paikan ja olosuhteiden arvioinnissa, mutta ei voi määrätä luonnonilmiötä ilmestymään.
Talviyöpyminen maastossa on oma taitonsa, eikä pelkkä makuupussi tai teltta tee odotuksesta turvallista. Tarvitaan olosuhteisiin sopiva suoja, eristävä alusta, riittävän lämmin varustus ja osaaminen. Jos näitä ei ole, järjestä yö lämpimässä ja tee havaintoretki sen yhteydessä.
Jaa havainto hyödyllisesti ja säilytä retken rajat
Kuvan yhteydessä voi kertoa havaintoajan, yleisen alueen ja sen, onko kuvaa käsitelty voimakkaasti. Älä julkaise muiden tunnistettavia kuvia tai yksityisen pihan tarkkaa sijaintia ilman harkintaa. Havaintojen jakaminen auttaa muita eniten silloin, kun ajankohta ja olosuhteet ovat selvät.
Ennen lähtöä tarkista siis ennuste, pilvet, pimeys, turvallinen reitti ja paluusuunnitelma. Kun nämä ovat kunnossa, pohjoisen taivaan seuraamiseen voi keskittyä rauhassa. Retken tärkein onnistumisen mittari on turvallinen paluu; revontulet ovat siihen mahdollinen, hieno lisä.
