Suomalaiset Tarinat – Satujen Lumo

Suomalainen kulttuuri on rikas ja monivivahteinen, kutoen sukupolvien yli kestäviä tarinoita, jotka vangitsevat jokaisen kuulijansa. Artikkelimme sukeltaa syvälle satujen historiaan ja niiden merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa—käsittelemme muun muassa satuiltojen taikaa ja sitä, miten ne vahvistavat yhteyksiä perheiden ja kulttuurien välillä. Seuraa mukana, kun avaamme oven tarunhohtoiseen maailmaan, jossa jokainen tarina puhuu sydämeen asti.

Suomalaisten satujen juuret ja merkitys

Syvällä suomalaisen sielunmaisemassa elävät tarinat ovat kulkeutuneet sukupolvelta toiselle, rikastuttaen niin kulttuuria kuin historiaa. Kansanperinne ja tarustot eivät ainoastaan tallenna menneisyyttä vaan herättävät henkiin ikivanhat uskomukset, opetukset ja elämänviisaudet, jotka puhuttelevat meitä yhä.

Historian tarinat ja niiden vaikutus suomalaiseen kulttuuriin

Kansalliset kertomukset kuten ihmesadut Tuhkimo ja Ruusunen ovat säilyneet vuosisatoja ja muovanneet suomalaisten kansansatujen ydintä. Niiden monikerroksellisuus ja monimuotoisuus muistuttavat meitä ajattomista opetuksista sekä yhteisöllisyyden merkityksestä.

Vanhat suomalaiset uskomukset ja niiden rooli nykypäivänä

Perimätiedon uskomukset ja viisaudet elävät edelleen nykypäivän tarinoissa, joiden merkityksiä meillä on mahdollisuus yhä uudelleen arvostaa ja tulkitse sekä nähdä niiden paikka suomalaisessa arkipäivässä. Näihin aarteisiin ovat perehtyneet monet tutkijat, kuten Hanna Samola, joka jatkaa satukulttuurimme ymmärryksen syventämistä.

Ihmesadut ja niiden moninaiset versiot

Kiehtovat ihmesadut, kuten Tuhkimo ja Ruusunen, ovat osa rikasta kulttuuriperintöämme. Ne säilyttävät arvokkaat tarinat sukupolvelta toiselle. Tarinoiden versiot kertovat omasta ajastaan ja paikallisesta kulttuurista, mutta myös sadun yleismaailmallisista teemoista ja ajattomuudesta.

• Tuhkimo: Sadun alkuperäiset juuret ulottuvat kiinalaiseen folkloreen, joka kertoo omaa tarinaansa universaalista köyhyydestä ja triumfista. Tuhkimosta on kerrottu ja se on muotoutunut kansan suussa uusiin muotoihin ympäri maailman.
• Ruusunen: Tarina unitaian alle painuvasta prinsessasta ja ajasta, joka pysähtyy, puhuttelee eri ikäryhmiä. Ruususen tarina on tunnettu useissa kulttuureissa, missä jokainen on sovittanut sen omaan kontekstiinsa.
• Ihmesadut ilmentävät tarinoiden moninaisuutta ja laajaa tunnettuutta. Ne antavat kurkistuksen siihen, miten tarinat jatkavat eloaan ja muokkautuvat yli kulttuurirajojen.

Suomalaisessa kontekstissa nämä satuperinteen helmet edustavat yhteistä historiaamme ja ymmärrystämme hyvän ja pahan, oikeudenmukaisuuden sekä kasvun teemoista. Niiden kiehtovuus piilee niiden kyvyssä yhdistää aikakaudet ja paikalliset tarinat globaaleihin arvoihin ja ihmisen peruskokemusiin.

tag is merely an example as I cannot actually display or position images within this platform.

Suomi ja kansainväliset satuperinteet

Elävä tarinaperinne näyttelee merkittävää roolia suomalaisten identiteetin ja yhteisöllisyyden rakentumisessa. Suomalaiset kansansadut ovat omaksuneet elementtejä niin läheltä kuin kaukaa, heijastaen kansainvälisten satuperinteiden vaikutuksia ja yhtäläisyyksiä, erityisesti Lähi-idän rikkaasta kulttuurista. Perinteisten suomalaisten satujen yksityiskohdat ja hahmot syventävät tarinoiden universaalia sanomaa, samalla kun ne säilyttävät kansainvälisten satuperinteiden yhteiset narratiivit.

Yhtäläisyydet ja erityispiirteet suomalaisissa satukertomuksissa

Kansainvälisten tarinaperinteiden ja suomen kansansatujen välillä on havaittavissa useita yhtäläisyyksiä, jotka ilmenevät tarinoiden rakenteessa, symboliikan käytössä ja moraalisten opetusten esittämisessä. Näiden yhteneväisyyksien kautta on mahdollista hahmottaa, kuinka universaalit teemat, kuten hyvän ja pahan välinen kamppailu tai oikeudenmukaisuus, toistuvat saduista toiseen yli kulttuurirajojen.

Toisaalta suomalaisissa kansansaduissa esiintyvät erityispiirteet, kuten syvä yhteys luontoon ja paikallisiin uskomuksiin, painottavat kansallista identiteettiämme ja elämäntapaamme. Saduissa esiintyvät lumotut metsät, kiehtovat olentojen kohtaamiset ja opettavaiset tarinat peilaavat suomalaista mentaliteettia sekä arvoja, jotka ovat juurtuneet syvälle kansakuntamme sieluun.

Lähi-idän vaikutus suomalaisiin tarinoihin

Kaukaiset Lähi-idän tarinat ovat vuosisatojen saatossa tuoneet omaa ainutlaatuista mausteensa suomalaisten tarinoiden keitokseen. Tarinoiden kulkeutuminen eri kulttuurien ja mantereiden yli on luonut polkuja, joita myöten kansainväliset motiivit ja kerrontatyylit ovat jalostuneet osaksi suomalaista tarinankerrontaperinnettä. Ne korostavat, kuinka kansainväliset satuperinteet ovat universaaleja ja miten ne voivat muotoutuva uudelleen kunkin kansan omaleimaiseksi kerrontatavaksi.

Sadun lumovoima piilee sen kyvyssä ylittää ajan ja paikan rajat, pitäen sisällään ihmiskunnan yhteiset toiveet, pelot ja unelmat. Tutustumalla Lähi-idän tarinat, kuten Aladdinin lamppu tai Simbadin seikkailut, voimme nähdä, miten tarinat ovat sulautuneet osaksi suomalaista satukudelmaa ja saaneet uuden elämän pohjoisessa kontekstissamme.

Olipa kerran, tarina satujen synnystä -näyttelyn esittely

Satujen viehätys ja voima on tunnettu kautta aikojen ja seikkailunhaluiset sielut voivat nyt sukeltaa sadunomaiseen maailmaan Vapriikin uudessa näyttelyssä. ”Olipa kerran, tarina satujen synnystä” avaa ovensa yleisölle 28. huhtikuuta 2023, kutsuen kävijät tutkimusmatkalle satujen syntyyn ja tarinaperinteen tutkimukseen.

• Näyttely esittelee sekä suomalaisia että kansainvälisiä satuperinteitä, joissa historia ja fantasia yhdistyvät.
• Kävijät kohtaavat tarumaisia sankareita ja pääsevät kokeilemaan rohkeuttaan erilaisissa koitoksissa.
• Itämaiset markkinat ja aarrekammio tarjoavat pääsyn sadun aarteiden ja mysteerien äärelle.
• Näyttely tarjoaa elämyksiä niin pienille kuin suurillekin seikkailunhaluisille, tarjoten mahdollisuuden tutustua ihmesatuihin prinsseineen ja prinsessoineen.
• Interaktiivinen satugeneraattori taas haastaa kävijät luomaan oman tarunsa ja vie mukanaan sadunkerronnan historiaan.

Näyttelyssä tunnetut satuhahmot tuovat iloa ja tunnistamisen riemua jokaiselle, ja samalla tarjoutuu tilaisuus perehtyä syvemmin sadunkerronnan saloihin. Vapriikin näyttely on avoinna ainutlaatuiselle matkalle sadun syntyyn ja sen taianomaiseen maailmaan aina 10. maaliskuuta 2024 asti.

Tutkimusmatka sadun taikamaailmassa

Satujen taikamaailma on kiehtonut ihmiskuntaa aikojen alusta asti, ja Vapriikin näyttely tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden syventyä tähän ihmeelliseen maailmaan. Matkalla halki näyttelyn kävijät oppivat tunnistamaan tarinoiden yleismaailmalliset lainalaisuudet, jotka yhdistävät eri kulttuureja ja aikakausia.

Tarinoiden yleismaailmalliset lainalaisuudet

Matkatessamme sadun taikamaailmassa kohtaamme monia yleismaailmallisia opetuksia, jotka ilmenevät eri kulttuurien ja historian aikakausien saduissa. Nämä opetukset puhuttelevat meitä, sillä ne käsittelevät perustavia ihmisen ja yhteiskunnan teemoja – kuten oikeudenmukaisuutta, rohkeutta ja ystävyyttä.

Saduista paljastuvat merkitykset ja opetukset

Satujen antamat opetukset ovat olleet tärkeä osa lasten, ja myös aikuisten, elämäntaitojen opettelua. Saduissa piilevät tarinat siirtävät moralistisia opetuksia, kertoen meille paitsi oikeasta ja väärästä, myös tarjoavat malleja ongelmien ratkaisemiseksi. Sadun taikamaailma avaa oven mielikuvitukselle ja luovuudelle, tarjoten erilaisia näkökulmia ja oivalluksia elämän haasteisiin.

Satujen rooli eri aikakausilla

Satujen historiallinen rooli kulttuurisena ilmiönä kantaa mukanaan lukuisia tarinallisia opetukset ja peilaa maailmoja, jotka ovat moninaisemmat kuin yksikään aikakausi erikseen. Satujen merkitys on aaltoillut vuosituhansien saatossa, kuvastaen ihmiskunnan kokemuksia, toiveita ja pelkoja. Kertomukset ovat olleet opetuksen välineitä, mutta myös tarjonneet pakopaikan arjesta tarjoamalla viihdettä ja lohtua.

1. Jokainen aikakausi on muovannut satuja omalla tavallaan, lisäten ja karsien elementtejä, jotka heijastavat ajan arvot ja normit.
2. Sadut ovat toimineet peileinä kerromalla yhteisön moraalikäsitykset, sosiaaliset säännöt ja toiminnan paradigmat.
3. Ne ovat tarjonneet tarinalliset opetukset, joissa hyvä voittaa pahan ja oikeudenmukaisuus palkitaan, säilyttäen nämä viestit ajasta ja paikasta riippumatta.

Näitä perinteen helmiä on kerrottu sukupolvelle toiselle, jolloin satujen historiallinen rooli näkyy sekä kulttuurisen identiteetin ylläpitäjänä että uusiutuvana voimavarana. Erityisesti suomalaisen kulttuurin kontekstissa sadut ovat olennainen osa kansallista narratiivia, kannatellen yhteisiä arvoja ja kokemuksia aikakausien yli.

On tärkeää muistuttaa itseämme siitä, että sadut eivät ole vain lapsille suunnattua ajanvietettä, vaan ne ovat olleet tärkeä osa inhimillistä kertomusperinnettä yleismaailmallisilla tasolla. Kuten historian lehdiltä voimme lukea, satujen tarjoamat opetukset ovat toimineet kompassina, joka ohjaa ihanteisiimme ja toimintatapoihimme vielä moderninakin aikana.

Suomalaisten kansansatujen elävä perinne

Suomalaiset tarinat ovat kulkeneet suusta suuhun ja sukupolvelta toiselle, säilyen tärkeänä osana kansallista perinnettämme. Ne kertovat menneiden aikojen elämästä, ihmeistä ja opetuksista, jotka kiinnostavat kuulijoita yhä tänäkin päivänä.

Satuillat ja yhteiset lukuhetket

Perheet kokoontuvat yhteen jakamaan satuja ja tarinoita, joilla on vahva yhteisöllisyyttä ja perinteiden arvostusta korostava merkitys. Satuillat ovat hetkiä, jolloin eri sukupolvet voivat yhdessä uppoutua tarinoiden maailmaan. Ne ovat aikoja, jolloin perinne siirtyy eteenpäin ja yhteiset arvot ja tunteet vahvistuvat.

Suomen kansansadut ja niiden tallennus

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto on omistautunut tallentamaan suomalaisten kansansatujen aarteet, antaen meille ikkunan menneisyyteen ja ymmärryksen kulttuuriperintömme syvyydestä. Arvokkaat tarinat herätetään eloon sivuilla, jotka puhuvat yhteisen identiteettimme puolesta sekä tässä hetkessä että tulevaisuudessa.

Suomalaiset tarinat – elävää kulttuuriperintöä

Suomalaiset tarinat ovat osa kansakunnan syvintä olemusta, kietoen yhteen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden. Kulttuuriperintö ei pelkästään kanna mukanaan vanhoja uskomuksia ja opetuksia, se myös heijastaa ja muovautuu ympärillämme vallitsevan yhteiskunnan mukana. Tämän elävän perinteen ytimessä on tarinaperinne, joka säilyy arvokkaana ja merkityksellisenä uusille sukupolville.

• Tarinat kertovat siitä, kuka olemme ja mistä tulemme, toimien sillanrakentajina sukupolvien välillä.
• Tarinankerronnan muodot ja tyylit ovat kehittyneet vuosisatojen varrella säilyttäen samalla perusopetuksensa ja arvonsa.
• Nykypäivän teknologia mahdollistaa tarinoiden jakamisen ja säilyttämisen uusia kanavia pitkin, vieden suomalaiset tarinat maailmalle ja tuleville sukupolville.

Tarinat ovat aarteita, jotka rikastuttavat yhteistä kulttuuriperintöämme, ja niiden avulla voimme ymmärtää paremmin itseämme ja yhteiskuntaa. Ne eivät ole vain menneisyyden kaikuja, vaan aktiivinen ja kukoistava osa nykypäiväämme.

Olemme ylpeitä siitä, miten nämä kertomukset elävät edelleen vahvoina, inspiroiden ja opastaen meitä. Suomalaiset tarinat eivät ole pelkästään kansallinen aarre, vaan merkittävä osa maailmanlaajuista tarinaperinnettä, joka tukee identiteetin rakentumista ja kulttuurisen ymmärryksen syventymistä.

Taikametsän ihmeet Vapriikin näyttelyssä

Vapriikin tuleva näyttely ”Olipa kerran, tarina satujen synnystä” kutsuu kävijänsä unohtumattomalle matkalle taikametsän sydämeen, jossa satujen päähenkilöt heräävät eloon. Näyttelyn polut risteävät tarunomaisessa ympäristössä, ja ne tarjoavat ainutlaatuisen elämyksen sekä lapsille että aikuisille. Taianomainen Vapriikin näyttely luo puitteet, joissa sadun seikkailut ovat käsin kosketeltavia ja silmin nähtäviä.

Sadun päähenkilöiden seikkailut

Kiertäessään näyttelyä kävijät pääsevät seuraamaan, miten klassisten satujen henkilöhahmot kohtaavat kohtalonsa, suorittavat rohkeita urotekoja ja läpikäyvät kasvun hetkiä. Kukin askel näyttelyssä tarjoaa mahdollisuuden eläytyä näiden taruolentojen maailmaan, mikä vahvistaa ymmärrystä niiden symboliikasta ja opetuksista.

Elämyksellinen kokemus sadun maailmassa

Näyttely on suunniteltu herättämään aistit ja kutsuu vierailijoita osallistumaan aktiivisesti sadun tapahtumiin. Kävijät pääsevät kokemaan, miten sadun opetukset välittyvät ei vain sanojen, vaan myös näyttelyn tarjoamien visuaalisten ja interaktiivisten elementtien kautta.

Kansansadut ja tarinankeruun historia

Kansansadut ovat kiinteä osa suomalaista kulttuuriperintöä, ja niiden keruu on auttanut säilyttämään arvokkaita tarinoita ja niiden opetuksia tuleville sukupolville. Historiallinen tusina keräysmenetelmiä on varmistanut, että suullisesti periytyvät tarinat eivät häviä, vaan ne tallennetaan jälkipolvien saataville.

Tarinankeruu on aina ollut enemmän kuin vain sadun siirtämistä paperille. Se on monitahoinen prosessi, joka vaalii historiaa, kulttuurisia identiteettejä sekä yhteisön ja yksilön muistia. Sadut heijastavat kansakunnan arvoja, tapoja ja uskomuksia, ja jokainen kerääjä on osaltaan vaikuttanut tarinoiden lopulliseen muotoon.

1. Keräyksen alkuvaiheet:Alkuaikoina kansantarujen keräämisen motiivit liittyivät usein kulttuurisen identiteetin vahvistamiseen ja muinaisen viisauden säilyttämiseen.
2. Metodit ja tallennus:Keräysprosessissa hyödynnettiin kynää ja paperia, ja erityisesti edistyneemmissä vaiheissa, äänitteitä ja videoita, joilla sadut on saatu ikuistettua mahdollisimman autenttisessa muodossa.
3. Muutokset kerronnassa:Ajan myötä kansansatujen sisältö ja kertomistapa ovat eläneet. Ne ovat muovautuneet kuulijoiden ja kertojien mukana, heijastaen ajankohtaisia arvoja ja normeja.

Tarinankeruuta ja kansansatuja tutkimalla meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus katsoa peiliin, joka heijastaa kansakuntamme historiaa ja henkeä. Ne tarjoavat ikkunan menneisyyteen, opettavat läsnäoloa ja antavat suuntaa tuleville tarinankertojille.

Virtuaalinen sadunkertoja – Satugeneraattorin mahdollisuudet

Vapriikin näyttelyn sydämessä sijaitsee innovatiivinen satugeneraattori, joka tarjoaa kävijöille mahdollisuuden luoda oman satunsa. Tämä virtuaalinen sadunkertoja toimii sillanrakentajana perinteisen kerronnan ja modernin teknologian välillä, tarjoten käyttäjilleen ainutlaatuisen interaktiivisen kokemuksen.

Luo oma satusi satugeneraattorilla

Satugeneraattorin avulla jokainen Vapriikin näyttelyyn tutustuva voi tulla osaksi satuja. Tämä työkalu mahdollistaa oman tarinan rakentamisen alusta loppuun, antaen vapauden valita henkilöhahmot, tapahtumapaikat ja juonenkäänteet. Luovuudella ei ole rajoja, kun valjastat satugeneraattorin luomaan oman satumaailmasi.

Onnelliset ja onnettomat loput – valintasi vaikutus tarinaan

Tarinan loppu tekee sadusta ikimuistoisen. Satugeneraattori antaa jokaiselle kävijälle vallan päättää, päättyykö hänen oma satunsa onnellisesti vai onnettomasti. Valinta ei ole pelkästään lopputuloksen kannalta merkittävä, vaan se kertoo paljon myös tarinan opetuksesta ja kertojan näkemyksestä.

Suomalaiset satutraditiot ja niiden muutokset ajan saatossa

Vuosisatojen saatossa suomalaiset sadut ovat kulkeneet pitkän matkan muinaisista suullisista kertomuksista kirjattuihin tarinoihin, ilmaisten kotimaamme kulttuurista rikkautta ja kertoen historian havinasta. Satutraditiot ovat eläneet ja kehittyneet ympäröivän maailman mukana, mukautuen ajallisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, samalla kun ne ovat siirtäneet sukupolvelta toiselle tietoutta, arvoja ja oppeja, jotka ovat välttämättömiä ymmärtääksemme kansakuntamme ydintä. Seuraavassa syvennymme siihen, miten suomalaiset satutraditiot ovat vuosien saatossa muuttuneet.

• Ympäröivän maailman vaikutukset: Suomalaiset sadut ovat imeyneet vaikutteita kaukomailta ja kansainvälisistä tarinoista, mikä on nähtävissä niin hahmojen piirteissä kuin tarinoiden teemoissa.
• Yhteiskunnalliset muutokset: Tarinoiden muutokset peilaavat kulloisenkin ajan moraalinormeja ja yhteiskunnallisia arvoja, myötäillen esimerkiksi sukupuolirooleja ja vallankäyttöä.
• Teknologian kehitys: Painotekniikan, radioiden ja internetin myötä sadut ovat saavuttaneet uusia yleisöjä, ja niiden kerrontatavat ovat uudistuneet, vaikka perusopetukset ovatkin pysyneet samoina.
• Sanaston ja kielen dynamisuus: Suomalainen kieli on jatkuvassa muutoksessa, ja muutokset heijastuvat myös tarinoiden ilmaisumuotoihin, säilyttäen samalla niiden alkuperäisen tunnelman.
• Tarinoiden uudelleenarviointi: Sadut eivät ole staattisia, vaan ne muuttuvat ja elävät ajan mukana. Nykypäivänä arvostetaan tarinoiden erilaisia tulkintoja ja niiden soveltuvuutta eri ikäryhmille ja erilaisiin konteksteihin.

Näiden muutosten myötä tarinoiden muutokset ovat osoitus siitä, kuinka tarinankerronta elää ja hengittää ympäröivän yhteiskunnan rytmissä. Satujen kestävyys ja sopeutumiskyky uusiin olosuhteisiin kertovat niiden syvästä merkityksestä suomalaisessa kulttuurielämässä. Satutraditioiden ymmärtäminen ja vaaliminen on tärkeää kulttuuriperintömme ja -identiteettimme säilymisen kannalta.

Näyttely yhteistyönä: kulttuurialan ammattilaisten panos

Vapriikin ”Olipa kerran, tarina satujen synnystä” -näyttely on ainutlaatuinen kulttuuriteos, joka on syntynyt laajan ammattilaisten verkoston yhteistyön tuloksena. Yhteistyö eri alojen osaajien kesken on tuonut näyttelyyn monipuolisen otteen satuperinteen esittelyyn, yhdistäen innovatiivisella tavalla perinteitä ja nykypäivän kerrontakeinoja.

Elokuvaohjaajat ja folkloristit satujen asialla

Alansa rautaiset ammattilaiset, elokuvaohjaajat ja folkloristit, ovat olleet luomassa Vapriikin näyttelyn sisältöä ja visuaalista ilmettä. Elokuvaohjaajien silmää miellyttävä esteettinen osaaminen yhdistettynä folkloristien syvälliseen asiantuntemukseen on taikonut esiin tarinoiden monitasoisuuden ja syvemmät ulottuvuudet.

Kirjallisuuden tutkijoiden ja kuvittajien yhteistyö

Kirjallisuuden tutkijat ovat antaneet panoksensa sadun kerronta- ja analyysitasojen syventämiseen, kun taas kuvittajat ovat puolestaan antaneet näyttelyyn oman taiteellisen kosketuksensa. Yhdessä he ovat luoneet toimivan kokonaisuuden, joka puhuttelee näyttelykävijöitä älyn ja tunteen tasolla, rikastuttaen satukokemusta visuaalisella loistolla.

Kansansadut nykymeininkiin sovitettuna

Kansansatujen ajaton viehätys elää vahvasti myös digitaaliajalla, kun niitä päivitetään nykykieliseen asuun. Anja Salokannelin ja Laila Hirvisaaren teos ”Suomen lasten iltasadut 1” on mainio osoitus siitä, miten sadut nykypäivänä ilmenevät uusille sukupolville mielekkäinä ja puhuttelevina tarinoina. Modernisoitu ilmaisu säilyttää sadun alkuperäisen tenhon ja kutsuu lukijat ja kuulijat yhteisen perinteen äärelle.

Kansansadut ovat osa kulttuurista DNA:tamme, ja niiden sovitus nykyaikaan on tärkeää niiden elinvoimaisuuden kannalta. Kun perinteinen tarina muokataan nykyaikaan, se saavuttaa entistä laajemman yleisön ja opettaa, viihdyttää sekä lohduttaa samoin kuin menneinäkin aikoina. Salokannelin ja Hirvisaaren teoksen ”Suomen lasten iltasadut 1” audiokirjasta annetut arvostelut todistavat, että nämä uudelleenkerronut sadut ovat saaneet lukijoilta lämpimän vastaanoton ja arvostelut heijastelevat sadun perinteisen tunnelman säilymistä.

Siirtyminen suullisesta perimätiedosta kirjalliseen muotoon on jo tapahtunut kansansatujen historiassa, ja nyt digitaalisen median mahdollistama uusi sovitus vie sadut askeleen pidemmälle. Sadut, joita ennen vanhaan kerrottiin takkatulen ääressä, ovat nyt kuunneltavissa missä ja milloin tahansa, vahvistaen kansansadut nykyaikaan. Tämä ei ainoastaan avaa satujen maagista maailmaa uudelle sukupolvelle, mutta myös säilyttää alkuperäisen opettavaisuuden ja viihdyttävyyden tärkeänä osana perinteemme jatkumoa.